Valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa kannattaa etsiä kaupunkien ja pienten kuntien samankaltaisuuksia

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja valtion tason politiikassa kaupungit ja maaseutu tai pienet paikkakunnat nähdään usein vastakkainasettelun kautta. Kaupungistuminen tarkoittaa muualla väkikatoa, ikääntyvää väestöä ja palveluiden häviämistä. Toisen mahdollisuudet ovat toiselle uhka. Yhteistä on kuitenkin hyvän elämän tavoittelu, asui kaupungissa tai pienessä kunnassa. Hyvä elämä tarkoittaa osallisuuden tuntua, merkityksellisyyttä.

Osallisuus on palveluiden saatavuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa 7.6.2018 esiteltiin esimerkkejä pienten kuntien tekemästä osallisuustyöstä. Esimerkkeinä toimivat muun muassa Sonkajärven kunnan taajama Sukeva sekä Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeen toimenpiteet noin 2000 asukkaan kunnissa tai taajamissa.

Yhteistä esitetyissä esimerkeissä oli, että peruspalveluiden saatavuus lähellä sekä omaehtoisuus ja matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuudet siihen omaan lähiympäristöön (myös julkisten varojen budjetoinnin osalta) pidettiin tärkeänä. Tätä lähtökohtaa osallisuudelle tukee myös Sokra-hankkeessa kehitetyt osallisuuden indikaattorit. Ne painottavat elämän merkityksellisyyttä, ryhmään tai yhteisöön kuulumista, itsensä tarpeelliseksi kokemista, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään ja elinympäristöön sekä luottamuksen kokemiseen. Puhujat painottivat matalaa kynnystä osallistumiselle ja vaikuttamiselle.

Alppila Seuran edustaja huomautti tapahtumassa, että pienten kuntien tilanne on hyvin verrattavissa suurempien kaupunkien kaupunginosiin, joissa väkiluku voi olla samaa luokkaa kuin pienissä kunnissa tai niiden taajamissa. Sen huomaa hyvin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa rakennetaan uusia alueita ja asukkaat saapuvat alueille ennen palveluita. Jo alueen rakentumisvaiheessa kaivataan lähipalveluita. Väliaikaisratkaisuina toimivat esim. konttipäiväkodit ja myös lähikaupan voisi toteuttaa konttikauppana (Taipale 2018).

Onko paikallisuus relevanttia nuorille?

Osallisuuskeskustelussa lähiympäristön ja asuinpaikan merkitys kasvaa. Hyperpaikallisuutta onkin nostettu kasvavana trendinä jo useamman vuoden ajan (esim. tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo 2010), mutta esimerkiksi mediaa tutkittaessa on todettu että omaa asuinseutua koskevat uutiset harvoin herättävät keskustelua nuorten keskuudessa (Drake, Haasio & Jääskeläinen 2009).

Onko tässä kuitenkin kyse siitä, kuka uutista jakaa ja missä? Katri Halonen (2017) on painottanut, että Z-sukupolven edustajat (vuosina 1990-2010 syntyneet) elävät vahvasti omassa lähiympäristössään ja ovat siinä aktiivisia toimijoita. Samalla he toimivat ketterästi sosiaalisessa mediassa ja jakavat siellä omaa näkökulmaansa. Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeessa olikin asukkaiden toiveista lähdetty joissakin paikoissa toteuttamaan nimenomaan nuorille suunnattuja ideointipajoja. Tämä vahvistaa nuorten omaa toimijuutta ja sillä varmistetaan, että nuorten ääni tulee kuuluviin.

Valtakunnallisissa hankkeissa kokeillaan ja kehitetään koko Suomea ajatellen

Pienten kuntien esimerkkien esiin nostaminen sai paljon kiitosta Kuntademokratiaverkoston päivässä. Samalla kuitenkin korostuu kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu. Valtakunnallisissa hankkeissa toimijat ympäri maata tekevät yhteistyötä. Kehitetään yhdessä sellaista, joka onnistuessaan on sovellettavissa valtakunnallisesti.

Kehittämistyössä on siis tärkeää ymmärtää, että lähtökohdat ja edellytykset toiminnalle voivat olla kovinkin erilaisia kaupungeissa ja pienillä paikkakunnilla. Hedelmällistä sekä hanketoiminnan että tulosten ja kehitetyn toiminnan juurtumisen kannalta on kuitenkin keskittyä samankaltaisuuksiin. Mitkä asiat toimivat ympäri maata riippumatta siitä onko kyseessä kaupunki, sen osa, pieni kunta tai kirkonkylä? Ja tottakai on tärkeää myös todeta mikä kehitetyssä tuotteessa, palvelussa toimintamallissa tms. vaatii soveltamista paikan mukaan. Jos tähän päästään ollaan jo päästy aika pitkälle juurruttamisen näkökulmasta ja valtakunnalliset hankkeet ovat tottakai erityisen hyviä kokeilualustoja tätä ajatellen.

Kuva: Pixabay

Kirjoittaja: Riikka Wallin

Riikka on Osuma-hankkeen tuottaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →