Nuoriin kohdistuvassa kehittämistyössä on tärkeää huomioida sukupuolinäkökulma

Kun työskentelemme nuorten kanssa, meidän tulee ehdottomasti huomioida sukupuolinäkökulma ja sukupuolten moninaisuus. Tämä koskee myös hankkeita, joissa kehitämme nuorille suunnattuja palveluita, toimintamalleja ja erilaisia käytäntöjä. Vuoden 2014 Nuorisobarometrin teemana oli ”ihmisarvoinen nuoruus” ja siinä käsiteltiin erityisesti yhdenvertaisuutta ja nuorten kokemaa syrjintää. Yhteensä 13% syrjintää kokeneista nuorista mainitsivat syrjinnän syyksi sukupuoleen liittyvien odotusten rikkomisen. Se oli viidenneksi yleisin syrjinnän syy. Lisäksi nuoret kokevat sukupuolesta johtuvaa syrjintää tai syrjintää liittyen sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

On todettu, että kun EU-tasolla keskustellaan nuorten työttömyyttä vastaan kamppailevista linjauksista ja toimenpiteistä, sukupuolinäkökulmaan on otettu kantaa yleisellä tasolla. Muuten se vaikuttaa olleen vähäisellä huomiolla.

Nuorten siirtymävaiheiden sekä opiskelumotivaation ja keskeyttämisten estämisen kannalta on nostettu esille muun muassa seuraavia sukupuolinäkökulmaan liittyviä asioita, jotka tulisi huomioida kehittämistyössä:

 

  • Työttöminä tai NEET-statuksella (Not in employment, education or training) on enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia.
  • Nuoret miehet ovat passiivisia koska kokevat, että heille ei ole tarjolla mahdollisuuksia.
  • Nuorten naisten passiivisuus johtuu perhesyistä ja etenkin alhaisesti koulutetut nuoret naiset poistuvat työmarkkinoilta kokonaan. He eivät siis näy työttömyys- tai NEET-tilastoissa. Suomi mainittu nostettu tähän yhtenä esimerkkinä, vaikka työttömyys- ja NEET-luvut yleisesti ovat meillä pienemmät kuin muualla Euroopassa.
  • Opintojen keskeyttäminen on tavallisempaa nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla. Nuoret naiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja ja keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin nuoret miehet.
  • Nuoret naiset siirtyvät useammin koulutuksesta työelämään määräaikaisiin ja/tai osa-aikaisiin työsuhteisiin, joskin sukupuolten väliset erot tämän osalta ovat pienet.

Yhteiskunnallinen muutos näkyy etenkin nuorten parissa

Uusi tasa-arvolaki astui voimaan vuonna 2015. Se laajensi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Nuorisobarometrissa 8% nuorista kertoi kokevansa, että kuuluu johonkin sukupuolivähemmistöön. Heistä puolesta alle 20-vuotiaat nuoret kokivat kuuluvansa useammin sukupuolivähemmistöön kuin sitä vanhemmat nuoret. Tämä tarkoittaa, että yhä useammin ammattilainen kohtaa sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren omassa työssään ja tämä tulee tietenkin ottaa huomioon käytännön työssä, mutta myös esimerkiksi kehittämishankkeiden toimintoja suunniteltaessa. Mitä konkreettista voin tehdä, että myös sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori kokee olevansa tervetullut? Mitä voin tehdä, että hän kokee pilottitoiminnassa mukana olemisen turvalliseksi?

Strategiatyössä lakimuutos näkyy jo. Eri toimijoilta edellytetään esimerkiksi tasa-arvo ja/tai yhdenvertaisuussuunnitelmia ja Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt toimintaohjeet organisaatioille asian huomioimiseksi. Millä tavalla strategioista tuleva tavoite ja tahto näkyvät organisaatioiden arjessa ja kehittämistoiminnassa? Vai näkyykö se ollenkaan?

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuudessa työskentelemme syrjinnän ehkäisyn parissa. Tavoitteena on kehittää palveluita, jotta nuori löytää polkunsa koulutuksesta seuraavaan tai työelämään tai että opiskelumotivaatio säilyy ja nuori suorittaa tutkintonsa loppuun. Nuoret ilmoittivat Nuorisobarometrissa, että kokivat syrjintää useimmiten koulussa ja työelämässä. Tässä toimenpidekokonaisuudessa työskentelemme siis juurikin niissä ympäristöissä missä nuoret kokevat syrjintää eniten ja kehitämme sinne uusia toimintatapoja ja -malleja. Olemme avainasemassa myös nuorten sukupuolesta johtuvan syrjinnän ehkäisyssä.

Rahoittaja ohjaa sukupuolinäkökulman huomioimiseen

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on osa kaikkea EU:n rahoittamaa kehittämistyötä. EU:ssa sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut päämääränä 50-luvulta asti. On hankkeita, joissa päätavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Toisaalta, jotta tasa-arvoa oikeasti edistetään, on todettu, että myös niissä hankkeissa, joissa päätavoite on jokin muu, sukupuolinäkökulman tulee olla integroituna kehittämistyöhön. Jälkimmäisestä työstä käytetään termiä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen.

Tasa-arvon edistämisen tärkeys näkyy muun muassa siinä, että sen huomioimista ja raportointia edellytetään kaikista Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamista hankkeista. Se on painoarvoltaan tärkein suhteessa muihin ns. horisontaalisiin periaatteisiin.

Miten me voimme auttaa sinua?

Koordinaatiohankkeiden tehtävänä on tukea muita hankkeita loistamaan. Seuraava rakennerahastokautta suunniteltaessa onkin tärkeää keskustella siitä, millainen rooli koordinaatiohankkeilla voisi tai tulisi olla sukupuolinäkökulman edistämisessä. Entä mitä voimme tehdä vielä tämän rakennerahastokauden hankkeiden hyväksi?

Siksi haluaisimmekin tietää:

  • Millaisia käytännön osaamista sinä tarvitset, että voisit ottaa sukupuolinäkökulman ja sukupuolimoninaisuuden paremmin huomioon omassa kehittämistyössäsi?
  • Entä millaista tukea haluaisit, toivoisit?

Lähteet

Kuva: Riikka Wallin Nuorisobarometri 2014 tilastojen pohjalta.

Kirjoittaja: Riikka Wallin

Riikka on Osuma-hankkeen tuottaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →

One Comment on “Nuoriin kohdistuvassa kehittämistyössä on tärkeää huomioida sukupuolinäkökulma”

Kommentointi on suljettu.