Miten somesta apua, kun haluamme saada nuoret mukaan hankkeeseen?

Kaksi henkilöä istuvat vierekkäin, katselevat puhelimiaan ja keskustelevat.

Miten me tavoitetaan nuoria ja saadaan heidät mukaan meidän hankkeen toimintaan?Se on kokemukseni mukaan yksi tavallisimmista meidän hanketyöntekijöiden kesken nousevista kysymyksistä. Meillä määräaikaisina hankkeina on rajallisesti aikaa ja muita resursseja viestinnän rakentamiseen ja sen toteuttamiseen, ja silti pitäisi olla innostava ja tavoittaa kohderyhmää. Monet tavoittelevat kehittämistoiminnassa valmiita ryhmiä, mutta aina se ei ole tarkoituksenmukaista hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Onko somesta siis apua?

Olen koonnut parista NUORI2020-tapahtuman ohjelmasta ja Osallistamalla osaamista -hankkeista parhaita paloja ja maustanut niitä omilla opeillani vuosien varrelta. Ehkä löydät jonkun uuden idean, mikä sopii juuri teidän hankkeessa toteutettavaksi. Tai ehkä nämä poikivat uusia vielä parempia ideoita, mitä lähdette toteuttamaan!

1. Vuorovaikutteisuus sitouttaa

Sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalista. Nuorten medioiden johtaja Anni Lintula ja Demi-lehden sisällöntuottaja Aino Salonen suosittelevat, että jokaiseen some-sisältöön rakennetaan vuorovaikutteisuutta. Call-to-action, eli kehoitukset toimintaan kuten ”tykkää jos…”, ”kerro kommenteissa…” tai ”jaa nämä vinkit kavereillesi”, kannattaa heidän mielestä sijoittaa heti ensimmäiseksi.

Eri some-kanaviin on erilaisia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia sisäänrakennettuna. Esimerkiksi Instragramin Stories-ominaisuus mahdollistaa erilaiset kyselyt. Mihin kysymyksiin haluatte saada vastauksia nuorilta? Kyselyiden avulla voit myös kartoittaa millaista some-sisältöä seuraajasi haluavat. Kysy suoraan heiltä itseltään ja pyydä palautetta.

2. Yhdessä nuorten kanssa tehty tuottaa parhaat tulokset

Vuorovaikutusta on tietenkin myös se, että sisältöä luodaan yhdessä nuorten kanssa. Miten hankkeessa jo olevat nuoret näkyvät kanavalla? Ovatko he mukana sisällöntekijöinä tai esimerkiksi kokemusasiantuntijoina? Esimerkiksi

Myös nuorten raati voi toimia somessa. Demi-lehden nuorista koostuva Demi-lab toimii suljetussa Instragram-yhteisössä. Siellä lehden tekijät kysyvät vinkkejä suoraan nuorilta. Esimerkiksi on kysytty mikä kansikuva tulisi laittaa lehteen tai NUORI2020-puheenvuoroa valmistellessa tekijät kysyivät mitä jokaisen aikuisen tulisi tietää nuorten somen käytöstä. Nuorten raateja käytetään hankkeissa paljon – voisiko teidän raatinne toimia jossain some-kanavassa?

3. Voimaa yhteistyöstä

Yhteistyötä somessa voi tehdä monin eri tavoin.

Humanistisen ammattikorkeakoulun Festaripörssi-hankkeessa tehtiin some-kampanjaa yhdessä tubettajien Seksikäs Sulkaa ja Dosdela kanssa. Yhteistyö oli tuloksekasta. Sillä tavoitettiin etenkin maahanmuttajataustaisia nuoria mukaan toimintaan. Kampanjaan ja sen tuloksiin voi tutustua Vapaaehtoistyö nuorten syrjäytymisriskin vähentäjänä -loppujulkaisussa (PDF).

Some-vaikuttajat ovat tietenkin tehokas tapa tavoittaa nuoria, mutta yhteistyöllä on myös hintalappu, eli tällaiset yhteistyöt kannattaa huomioida jo hankkeen hakuvaiheessa. Yhteistyötä voi tehdä myös mikrovaikuttajien tai sen ”ihan tavallisen nuoren” kanssa. Nämä ovat edullisempia tapoja, mutta voivat samalla olla jopa tehokkaampia yhteistyötahoja.

Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat myös nuorille suunnatut eri mediat. Demi-lehti tekee yhteistyötä Nuorten Exitin kanssa. Järjestön työntekijät vastaavat nuorten omiin kysymyksiin seksuaalisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyen Instagram Stories -puolella. Yhteistyö on kannattavaa: lehti saa nuoria kiinnostavaa ja koskettavaa sisältöä, järjestö tavoittaa kohderyhmää ja pääsee tekemään suoraan sitä omaa perustyötään verkossa.

Mikä olisi hankkeelle hyvä yhteistyötaho? Onko joku, joka jo tavoittaa kohderyhmää ja voisi olla kiinnostunut sisältöyhteistyöstä teidän hankkeen kanssa?

4. Arvot näkyviin some-viestinnässä

Nuorten parissa ”moninaisuus on uusi normaali” ja arvot ohjaavat valintoja ja tekoja vahvasti (Lintula & Salonen 2020; Roivanen 2018). Hankkeen arvojen olisi hyvä näkyä myös viestinnässä kertomassa nuorelle, että häntä on ajateltu. Yksinkertaisesti sitä voi tehdä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota kuva- ja sanavalintoihin. Ketkä näkyvät viestinnässä ja miten? Esimerkiksi keskustelu Ugandalaisen ilmastoaktivistin Vanessa Nakaten poisrajaamisesta AP:n uutiskuvasta (HS) kertoo siitä, että yhä helpommin kyseenalaistamme viestintää, jossa moninaisuutta ei huomioida tai joku jätetään kokonaan sen ulkopuolelle.

Tarkkarajaisten sukupuoliroolien tai etnisen taustan korostaminen vaikuttavat monen nuorten mielestä tunkkaiselta (Lintula & Salonen 2020). Muistilistaa ja muita vinkkejä sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden huomioimiseksi viestinnässä löytyy esimerkiksi Osuman julkaisemasta Sukupuolisensitiivinen hanketyö -oppaasta. Myös STT:n ohjeet eettiseen kuvankäyttöön avaavat näkökulmia miten käyttää kuvia moninaisesti ja samalla vastuullisesti.

Nuoret eivät kaipaa pelkkää kiillotettua pintaa, vaan aitous on tärkeää. Tasapainoilua visuaalisesti kiinnostavan sisällön kanssa voi tuntua haastavalta. Hassuttelu, hauskuus ja kepeys voi toimia myös silloin kun käsitellään vakavia aiheita.

5. Laatu korvaa määrän − hankkeen tavoitteet edellä, totta kai!

Nuorille suunnatussa some-sisällössä kannattaa panostaa laatuun eikä määrään. Onneksi! Näin neuvovat myös Demi-lehden Lintula ja Salonen. Somea ei siis tarvitse päivittää joka päivä, saati sitten monta kertaa päivässä, ellei ole resursseja hyvän sisällön tekemiseen.

Kaikissa kanavissakaan ei tarvitse olla läsnä. Hankkeelle voi hyvin valita ne oleelliset kehittämistyön kannalta ja kohderyhmän mukaan. Omia sisältöjä on myös helpompi luoda, kun on muutama konsepti, mitä voi toistaa. Esimerkkejä löytyy sekä KELA:n että Demin Instragram-tileiltä.

6. Opetellaan some-taitoja niin kuin nuoret

Nuoret käyttävät YouTubea uusien taitojen opettelemiseen. 80 % 13-17-vuotiaista katsoo vähintään yhden opetusvideon viikossa (Google/Ipsos Connect).

Myös meidän aikuisten kannattaa ottaa tämä taitojen kartuttamisen väline käyttöön. Itse olen suurimman osan uusista teknisistä taidoista sosiaaliseen mediaan liittyen oppinut Googlettamisen kautta löydettyjen ohjeiden avulla. Usein löytyy yksinkertainen asian havainnollistava video. Sitten lähden vain kokeilemaan. Some on onneksi myös paikka missä asioita voi testailla. Ja jos ei halua tehdä sitä suoraan hankkeen tai organisaation kanavalla, voi vaikka kollegoiden kesken luoda suljetun tilin ja yhdessä testailla siellä ensin. Tai sitten siellä nuorten raadissa, jos sellainen on.


Onhan perusjutut kunnossa?

Aluksi voi aina palata perusasioiden äärelle ja tarkistaa, että ne ovat kunnossa. Kenelle viestimme? Miksi, mitä ja miten? Näiden asioiden äärelle palaan itsekin säännöllisin väliajoin.

Kenelle viestimme?

Olemmeko miettineet, kenelle haluamme erityisesti viestiä? Hankkeen kohderyhmänä saattaa olla sekä nuoret että heidän kanssa työskentelevät aikuiset. Onko näitä kohderyhmiä määritelty tarkemmin? Onko esimerkiksi kyseessä maahanmuuttajataustaiset nuoret, nuoret miehet tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret? Tavoitellaanko ammattilaisten kohdalla erityisesti ammatillisia opettajia, nuorisotalojen työntekijöitä vai kenties urheiluseurojen valmentajia? Tieto löytyy yleensä hankehakemuksesta ­­− sen äärelle voi aina palata. Tarkemman kohderyhmää voi määritellä myös hankkeen alettua. Kohderyhmät kannattaa kirjata viestintäsuunnitelmaan, jolloin hankearjen keskellä on helppo palata ja tarkistaa mitä olikaan sovittu hankkeen alussa. Viestintäsuunnitelmaa voi myös täsmentää ja päivittää hankkeen aikana. Näin olemme tehneet Osuma-hankkeessa.

Kun kohtaamme nuoria arjessa, ajattelemme, että jokainen nuori on yksilö ja hänellä on omat erityispiirteensä ja tarpeensa. Rope & Pyykkö (2003) kuitenkin muistuttavat, että vaikka meillä on lukemattomia erottavia tekijöitä yksilöiden välillä, niin meillä on myös yhdistäviä tekijöitä, joka saavat ihmiset ajattelemaan ja toimimaan samalla tavalla. Mietitään siis mitkä ovat ne meidän kohderyhmään kuuluvien yhdistävät tekijät. Se auttaa meitä seuraavissa vaiheissa.

Miksi, mitä, miten ja missä viestimme?

Kun kohderyhmä on määritelty, voimme siirtyä eteenpäin ja määritellä miksi viestimme, mitä viestimme ja miten ja missä sitä teemme. Tätä työtä voi hyvin tehdä yhdessä koko hankeporukan kanssa. Silloin saadaan koko porukan asiantuntemus mukaan ja viestintä nivoutuu luonnolliseksi osaksi hanketoimintaa. Esimerkiksi perinteinen mindmap voi olla työkalu näiden asioiden määrittelemiseen tai voitte virittäytyä teeman äärelle pelaamalla Osuma-lautapeliä. Viestintähän voi olla osa itse kehittämistyötä ja sosiaalinen media se paikka missä nuoria kohdataan.

Some-kanava kannattaa tietenkin valita kohderyhmän ja tavoitteiden mukaan. Jos hankkeella on useampi spesifi kohderyhmä, niin niille voi ja kannattaa ehkä valita omat kanavansa. Tällä hetkellä nämä kanavat ovat suosituimpia Z-sukupolven keskuudessa: Instagram, YouTube, Snapchat, TikTok, Whatsapp (Green 2019). Voi kuitenkin olla, että hankkeen kohderyhmää löytyy paremmin jostain ihan toisesta kanavasta. Rohkaisen kaikkia kirjautumaan eri sosiaalisen median palveluihin ja katsomaan mitä siellä tapahtuu ja keitä siellä liikkuu. Kun kanavan ja sen logiikan tuntee, niin on helpompaa myös organisaationa, hankkeena tai yksittäisenä ammattilaisena lähteä käyttämään sitä.

Esimerkiksi KELA on ottanut Instagramin käyttöön erityisesti nuorille suunnattuun asiakaspalveluun. Sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita sekä neuvontaa yleisellä tasolla yksityisviestien kautta. Suosittelen tutustumaan KELA:n Instagram-tiliin! Kahdenkeskisissä kanavissa, kuten Whatsappissa tai Instragramin yksityisviesteissä, voi keskustella vaikeistakin asioista nuorten kanssa heidän ominta viestintätapaa käyttäen. Voisiko hankkeen ohjauspalvelua esimerkiksi tehdä suoraan tällaisessa, sen sijaan, että rakentaa hankkeelle tai organisaatiolle oman chat-palvelun? Näin viestintä nivoutuu osaksi hankkeen varsinaista toimintaa, eikä ole erillinen asia, jonka tarkoituksena on ainoastaan kertoa mitä on tehty tai houkutella mukaan.


Lähteet

Kuva: Afif Kusuma / Unsplash

Kirjoittaja: Riikka Wallin

Riikka on Osuma-hankkeen tuottaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *