Sosiaalinen sirkus kuljettaa nuoria omien vahvuuksin äärelle

Hameeseen pukeutunut nainen kouluttaa tiikerilaumaa sirkushäkissä.

”Nuori, jolla oli rankka päihdetausta ja hän oli päässyt niistä [päihteistä] eroon, pääsi kokeilemaan tulen pyöritystä. Hän oli ihan haltioissaan ja ihmetteli että ”vau — tällaisia kokemuksia voi saada ihan selvin päin!” Hänelle oli valtava ahaa-elämys, että jotain näin voimakasta voi kokea ilman päihteitä”.

Kakko 2020

Sirkuksesta siivet elämään -hankkeessa pöllyytetään vanhoillisia sirkuskäsityksiä sosiaalisen sirkuksen keinoin. Sosiaalisessa sirkuksessa on sirkustaitojen oppimisen ohella vahvasti toinenkin päämäärä. Siellä nuoret löytävät omia vahvuuksiaan ja vahvistavat elämäntaitojaan kuten itsetuntoa, sosiaalisia taitoja ja rohkeutta toimia.

Mahdottoman ja vaarallisen tekeminen turvallisessa ympäristössä on voimauttavaa. Sillä voi olla todella iso vaikutus sellaiselle nuorelle, jolla ei ole aikaisemin ollut sellaisia kokemuksia. Nämä kokemukset auttavat näkemää oman toiminnan uusin silmin.

Kehon tuntemukset ja kokemukset ankkuroituvat yksilön itsetuntemukseen. Sirkusharjoitteiden myötä syntyy kokemuspohjaista ymmärrystä oman kehon toiminnasta, tuntemuksista arjesta poikkeavissa liikkeissä ja niiden myötä kokemus siitä, miltä omassa kehossa oleminen tuntuu. Parhaillaan syntyy sisältäpäin huokuva ymmärrys omasta kehosta ja olemisesta ja omaan vartaloon kytkeytyvä kehopositiivinen ajattelu vahvistuu. Myös kyky kuunnella omaa kehoa ja halu huolehtia siitä voi voimistua. (kts. myös Moilanen 2019)

Jokaiselle jotain sosiaalisen sirkuksen puitteissa

Sirkuksesta löytyvät salskea tirehtööri, solakka trapetsitaiteilija ja maailman vahvin mies. He ovat puheen, akrobatian ja voimailun ihailtuja sankareita. Historian 1800- ja vielä 1900-luvunkin traditiossa toisen notkeutta ja vahvuutta ihailtiin ja toisaalta ihmeteltiin jättiläisiä, kääpiöitä ja parrakkaita naisia (Moilanen 2019). Sirkuksen traditiossa on ollut tilaa kaikille.

Sosiaalinen sirkus on olennaisesti kehollista toimintaa: olipa kyseessä sitten välineen käsittely, toisen ihmisen päälle kiipeäminen tai ilma-akrobatia, keho ja liike ovat toiminnan keskiössä. Eri sirkuslajit ja -tekniikat ovat monipuolisesti skaalattavissa ja tekemistä on tarjolla aina hyvin matalan kynnyksen toiminnasta ja haasteista erittäin haastaviin ja taitoa vaativiin asioihin jokaiselle erilaiselle keholle sovitettuna. Sirkuksen monipuolisuus ja harjoittelun skaalattavuus mahdollistavat sen, että jokainen voi löytää sirkuksen piiristä jotain itseä kiinnostavaa, ja näin sirkus on varsin moneen taipuva sosiaalisen työn muoto.

Sirkuksessa kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Esimerkiksi motoisesti kömpelöksi itsensä kokeva voi loistaa sorminäppäryyteen pohjautuvassa taikuudessa. Tai vahvan liikuntataustan omaava voi huomata, että jongleeraus ei suju ollenkaan mutta se tarjoaa uuden tavan kehittää omaa motoriikkaa. Sosiaalinen sirkus houkutteleekin kurkistamaan omien rajojen ulkopuolelle ja muodostumaan aiempaa laajempaa mukavuusaluetta.

”Sirkuksessa voidaan rikkoa ihan perusoletuksia siitä, kuka voi nousta kenenkin harteille ja kuka voi vaikkapa kannatella konttapyramiidissa toista tai seisomaan toisen reisien päällä. Sirkuksessa rikotaan esimerkiksi olettamuksia siitä, että isomman ihmisen pitää olla alla ja pienemmän päällä, vaikka asioiden ei tarvitse olla niin päin. Ammattitaitoinen ohjaaja haastaa turvallisessa ympäristössä niitä ennakko-oletuksia mihin kukin uskoo kehollaan pystyvänsä” .

Kakko 2020

Sirkus on hyvin monenlaisille ihmisille sopivaa toimintaa. Ammattitaiteilijoillakin on hyvin erilaisia vartaloita ja kehoja: jotkut ovat pieniä, solakoita ja notkeita ja toiset hyvinkin isoja ja lihaksikkaita. Jokainen voi löytää itselleen sopivan esikuvan ja omalle keholleen mukavimman tavan toimia.

Iloa kehojen moninaisuudesta

Sosiaalisen sirkuksen lähtökohtiin kuuluu löytää tapoja, joilla jokainen voi osallistua toimintaan. Sirkuksesta siivet hakkeeseen kohteena ovat maahanmuuttajanuoret, mutta sosiaalisen sirkuksen voimauttavia keinoja on hyödynnetty paljon myös esimerkiksi kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien, ikäihmisten ja muiden eritysryhmien hyvinvoinnin edistämiseen. Koska sirkuslajeja on monia, niiden joukosta hyvin moni voi löytää itselleen sopivan lajin

Sosiaalinen sirkus haastaa myös vammaisuuden määritelmiä. Leimaamisen sijasta yksilöiden kesken suurestikin vaihtelevat keholliset piirteet saavat uusia tulkintoja ja moninaisuus ja erilaisuus nähdään rikkautena. Kehojen erityispiirteet ovat erityisiä vahvuuksia, joita sirkuksessa voi hyödyntää. On inspiroivaa nähdä, miten sosiaalisen sirkuksen puitteissa ei lähtökohtana ole stereotyyppisten normien mukaan täydellisesti toimiva toimiva” keho, vaan kehot nähdään monipuolisten mahdollisuuksien kirjona.

”Kehitysvammaisten ryhmässä nostettiin lapsia pyörätuolista pois ilma-akropatia -kankaan avulla. Ilmaan päässeiden lasten ilmeet oivat huiketa. Pyörätuoliin vahvasti kiinni sidottu keho muuttui toisenlaiseksi. Syntyi tunne kehosta joka lentää!”

Kakko 2020

Kehojen moninaisuus ei koske vain esimerkiksi vammaisia. Yhtä lailla se liittyy nykypäivän tiukasta kauneusnormista poikkeaviin ruumiinmuotoihin ja -kokoihin. Sirkus tarjoaa tilan kaikenlaisten kehojen hyvin ainutlaatuisten eri kykyjen hyödyntämiselle, niistä iloitsemiselle sekä kukoistamiselle. Tähän eri kehojen erilaisten tarpeiden, ominaisuuksien ja kykyjen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyy vahva poliittinen lataus, joka haastaa stereotyyppisiä käsityksiä esimerkiksi ylipainosta (Moilanen 2019).

Sirkusta iholla – osallistujien ehdoilla

Sosiaalista sirkusta luonnehti kehollisuus. Sirkusharjoitteita kielenoppimisen ja kotoutumisen tueksi 2020 -loppujulkaisussa on mukana erityismerkintä sellaisten harjoitteiden kohdalle, jotka sisältävät kosketusta. Niissä usein rakennetaan luottamusta toiseen ja kilpailun sijasta tuetaan kaveria, jotta saadaan aikaiseksi yhteinen lopputulos. Tuo kaikki liittyy myös toisen iholla olemiseen.

Monet sirkuslajit edellyttävät fyysistä kanssakäymisestä itselle vielä vieraiden ihmisten kanssa, jota on tyypillisesti pidetty hankalana etenkin pohjoisissa kulttuureissa. Tilannetta ei helpota se, että sirkuksen keinot ovat totutusta poikkeavia tapoja olla kontaktissa toisten kanssaan. Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen sirkustyön puitteissa kohderyhmänä ovat olleet sekä maahanmuuttajat että valtaväestö.  Toisen kehoon luottaminen rakentaa ruumiillista luottamusta, joka on vahvasti vastavuoroista (Moilanen 2019). Toiminnassa huomioidaan kulttuurisia esteitä esimerkiksi sukupuolten väliselle kosketukselle. Kuitenkin kokonaisuutena kulttuurierot tulevat usein esille rikkautena.

”Maahanmuuttajien heittäytymisen tapa lähteä mukaan esimerkiksi alkutanssimiseen ja lämmittelyihin. Tanssittaessa häpeä tuntuu heiltä puuttuvan.”

Kakko 2020

Sirkus tuntuu rakentavan ympärilleen taikapiirin, jossa yhdistyy leikittely, konventioiden rikkominen ja improvisaatio.  Suomalainen voi jättää ehkä hetkeksi potentiaalisen häpeän ja kehtaamisen haasteet taka-alalle ja rohkaistua mukaan sosiaalisen sirkuksen maailmaan.


Lähteet:

Kakko, Sofia-Charlotta 2020. Haastattelu 8.5.2020. Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen projektipäällikkö. Lasten ja nuorten säätiö.

Moilanen, Janne 2019. Keho sosiaalisessa sirkuksessa. Sosiaalisen sirkuksen ohjaajien käsityksiä kehollisuudesta. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos.

Sirkusharjoitteita kielenoppimisen ja kotoutumisen tueksi 2020. Lasten ja nuorten säätiö / Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen loppujulkaisu.

Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen kotisivut.

Sutinen, Ville-Juhani 2019. Kääpiöistä kolosseihin. Kummajaisten historia Suomessa. Helsinki: Into-kustannus.

Kirjoittaja: Katri Halonen

Katri on Osuma-hankkeen projektipäällikkö ja yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *