Höntsä, urbaania yhteisöllisyyttä

Nuoret voimistelevat eri asennoissa avarassa liikuntasalissa.

Höntsä on urheilun ja liikunnan ystäville tuttu käsite. Sillä viitataan usein rentoon joukkuelajien harrastamiseen. Se on rentoa, vapaaehtoista, ja ei niin vakavaa pelailua kaveriporukalla. Se voi olla jääkiekkoa talvella tai jalkapalloa kesäiltaisin lähinurmella kavereiden kanssa. Höntsä-silta eteenpäin! -hankkeessa tätä monelle tuttua käsitettä on venytetty tarkoittamaan iloa tuottavaksi, kaikille avoimeksi ja osaamisesta riippumattomaksi toiminnaksi, mikä jaksaa kiinnostaa helppoutensa ja houkuttelevuutensa vuoksi pitkään (Höntsä 2021). Ja kyllähän käsite venyy. Höntsän parissa on tehty energistä ja tärkeää työtä nuorten liikuttamiseksi ja aktivoimiseksi.

Höntsä on vapaaehtoisen harrastamisen muoto

Helmikuussa päättyneessä hankkeessa tähdättiin höntsä -toimintamallin toteuttamiseen. Mallissa nuoret olisivat itse aktiivisia toimijoita ja kannustaisivat muita luovaan ja aktiiviseen elämäntapaan matalan kynnyksen höntsätoiminnalla (Höntsä 2020). Tähän tähtäsivät Höntsä Coach -koulutukset, joita järjestettiin toteuttajaorganisaatioissa. Nuoret perehtyivät koulutuksissa kulttuuri- ja liikuntahöntsän organisointiiin ja ohjaamiseen.

Höntsäideologian jalkauttamiskeinona toimivat Höntsäklubit. Oppilaitoksissa Oulussa ja Pieksämäellä koulutettiin tutoropiskelijoita vertaisohjaajiksi ja henkilökuntaa uusien opiskelijaryhmien ryhmäyttämisen kehittämiseen. Myös opetuksessa oppitunteja rytmitettiin muun muassa liikunnan avulla. (Virtanen 2020). Toteutetut klubit loivat onnistumisen fiilistä ja edistivät ryhmäytymistä luokkaryhmissä.

Omaehtoinen yhdessä tekeminen on hyvää vastapainoa nykyajan suorituskeskeiselle harrastamiselle. Nuorista kasvatetaan vapaa-aikanakin menestyjiä ja harrastamisen sekä vapaa-ajan leikillisyys ei pääse aina arvoonsa. Höntsän asiantuntijan Johanna Niemen (Osuma 2020) mukaan Höntsässä on kyse liikunnan ja kulttuurin menetelmien yhdistämisestä. Vertaisohjaajakoulutuksissa ei sanella sisältöä nuorille, vaan nuorilla on tilat ja mahdollisuudet tehdä ohjausta toisillensa. Höntsä tarjoilee vaihtoehtoista harrastamisen muotoa, jossa ohjattu, tavoitteellinen tai jopa kilpailuhenkinen harrastaminen eivät ole keskiössä.

Uusi, urbaani talkoomuoto

Höntsä -hankkeessa korostuvat vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen liikunta- ja kulttuuriharrastaminen, mutta voisiko se olla vielä laajemmin yhdessä tekemistä? Itse jäin pohtimaan höntsää urbaanina kyläyhteisöllisyytenä. Yhteishengessä, aktiivisuudessa ja vapaaehtoisessa asenteessa on paljon yhtymäkohtia maaseudun kyläyhteisöihin. Maaseudulla urheiluseurat, nuorisoseurat, maamiesseurat, marttojakerhoja tai kyläyhdistyksiä unohtamatta, ovat liikuttaneet väestöä vuosikymmenten ajan vapaaehtoisesti, rennosti ja välillä kilpailuhengessäkin. Palveluiden ollessa kaukana on harrastustoiminta, tilat ja ohjaus järjestetty itse.

Olen kasvanut energisessä Vuolenkosken maalaiskylässä, jossa yhteisöllisyyttä kannattelee asukkaiden aktiivitoiminta ja osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon. Yhteisöllisyys on tässä 500 asukkaan kylässä saanut aikaan kevyen liikenteen väylän, liikuntahallin, kyläkaupan ja nuorten työpalvelun (Vanhala 2017). Aktiivisuus ja vapaaehtoisuus leikkaa koko yhteisön läpi ja synnyttää pöhinää ja elinvoimaisuutta. Koko yhteisössä tapahtuva aktivointi kasvattaa nuoret yhteisön toimintaan osallistuviksi jäseniksi.

Vanha sanonta ”tekemällä oppii”, pitää paikkansa. Jos et kokeile, et tiedä mistä jäät paitsi ja jos et jatka, et kehity paremmaksi. Oli terminä sitten harrastaminen, leikkiminen, lajikokeilu tai höntsä, on tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet matalan kynnyksen osallistumiseen. Rentoa yhteisöllisyyttä voivat olla esimerkiksi lintujen kevätseuranta, tikan heitto tai pienviljely taloyhtiön yhteisissä viljelylaatikoissa. Kaikessa harrastamisessa kehittyy vertaisoppimalla, seuraamalla ja kysymällä itseään kokeneemmilta.

Nuorten sosiaalista vahvistamista

Höntsä -hankeessa tartuttiin energisesti ja raikkaalla otteella nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen klubien ja coach -koulutusten kautta. Koordinaatiohankkeen näkökulmasta katsottuna Höntsä on erottunut hankekentästä sekä räväkän ilmeensä että ulospäinsuuntautuneen jalkauttamistoimintansa ansiosta. Hanke on onnistunut monipaikkakuntaisena hankeverkostona toimimaan yhtenäisenä ja tehokkaana sekä muotoilemaan höntsämallin oppilaitoksille, ammattilaisille ja nuorille sopivaksi kokonaisuudeksi.  Graffititaiteilija Pete “Hende” Niemisen hankkeelle suunnittelema logo on jo omiaan erottumaan perinteisestä hankekuvituksesta.

Verkkosivujulkaisuna toteutettu Höntsäopas (2021) esittelee höntsätoimintaa nuorten, oppilaitosten kuin päättäjienkin näkökulmasta. Opas tarjoaa hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit, materiaalit ja koulutukset helposti sähköisessä muodossa. Höntsän parissa kehitetyt menetelmät ovat jatkojalostettavissa monenlaisten yhteisöjen tarpeisiin, vaikkapa maaseutuaktiiveille uudenlaisen ajattelun virittäjäksi.

Osuman toimenpidesuosituksissa päättäjille (Halonen 2020) yhtenä keskeisenä tavoitteena on aktivoida nuori osallistujasta osallistajaksi. Höntsän coach -ja klubitoiminta ovat tästä oivia esimerkkejä. Osallistuva nuori aktivoi ja rohkaisee ympärillään olevia nuoria lähtemään mukaan ja ehkä jopa ottamaan lopulta vastuuta.

Höntsän toteuttajaorganisaatiot olivat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Suomen Nuorisoseurat ry, Urheiluopisto Kisakeskus, Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.

Lähteet:

Kuva: Höntsä -hanke

Kirjoittaja: Juhana Salminen

Juhana on Osuma -hankeen tuottaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *