Nykyajan yhteiskunta on koko ajan muuttuvaa ja niin ovat myös nuoret, jotka elävät muutoksen mukana. Yhä enemmän nuorille halutaan tarjota erilaisia palveluita ja toimintoja, jotka mahdollistavat nuorten osallisuuden koulutukseen ja työelämään. Näitä palveluita ja toimintoja suunniteltaessa on tärkeää pohtia, millaiset asiat nuoret kokevat innostavana sekä heidän tarpeensa huomioivina.
Nuorten osallisuus on myös keskeinen teema Osuman koordinoimissa hankkeissa. Sosiaalialan opinnäytetyössäni ”Nuorten osallisuus Osuma -hankkeen hankkeissa” päädyinkin tarkastelemaan Liaani – Sujuvaa surffailua nuoruuden viidakossa, Mun juttu – Meidän tulevaisuus, Festaripörssi ja Vapaaehtoisena oppimassa -hankkeiden toimintamalleissa ilmennyttä nuorten osallisuutta Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa hyödyntäen. Tarkastelun perusteella nuorten osallisuus kytkeytyi vahvasti eri elämän osa-alueisiin ja osoitti hankkeiden kehittäneen monia toimivia käytänteitä nuorten osallisuuden toteutumiseksi.
Toiminnallisuus nuorten osallisuuden keskiössä
Tarkastelemani hankkeet hyödynsivät toimintamalleissaan esimerkiksi vapaaehtoistyötä eri ympäristöissä sekä liikunnallista paja- ja leiritoimintaa. Toimivammaksi käytänteeksi osallisuuden toteutumisessa osoittautui yhteinen toiminta, joka mahdollisti nuoren aktiivisen roolin toiminnan toteuttajana. Nuorelle yhteinen toiminta, johon hänet kutsuttiin osallistumaan, näytti tarjoavan valtavan paljon. Monet nuorista kokivat hankkeisiin osallistuessaan jotain merkittävää: oivalluksia omista taidoistaan, joita heillä on ja joita he voivat käyttää hyödyksi. Tällaisia kokemuksia nuoret saivat toteuttaessaan vapaaehtoistyötä valitsemalleen asiakasryhmälle, erilaisissa luontoon ja liikuntaan liittyvissä toiminnallisissa ryhmissä sekä toimiessaan erilaisissa työtehtävissä festivaaliympäristössä. Nämä oivallukset muotoutuivat onnistumisen kokemuksiksi.
Opinnäytetyön tekijänä erityisen hienoa oli havaita, kuinka hankkeet olivat onnistuneet vahvistamaan nuorten uskoa itseensä. Nuoret olivat päässeet osallisiksi tekemään ja kokemaan asioita, joihin heillä ei syystä tai toisesta ollut aikaisemmin mahdollisuutta. Kun nuorten itseluottamus ja usko itseen lisääntyi, saivat useimmat heistä myös uusia ystäviä. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joilla on mahdollista tukea nuoren kasvua ja siirtymää kohti aikuisuutta.
Hankkeiden tarkastelun perusteella oli selvää, että niissä toteutettiin hyödyllisiä ja toimivia toimintamalleja, jotka tarjoavat toistettavia työmenetelmiä nuorten osallistamiseksi koulutukseen ja työelämään. Nuorten toimijuuden lisääminen toiminnallisilla menetelmillä vahvisti merkittävästi osallisuuden kokemuksia. Nämä osallisuuden kokemukset vastasivat myös Allardtin näkemystä hyvinvoinnin ulottuvuuksista; itsensä toteuttaminen ja sosiaaliset suhteet osana yksilön osallisuutta. Itsensä toteuttaminen merkitsee omien sisäisten mahdollisuuksien ja persoonallisuuden kehittämistä, joka voi toteutua eri osatekijöiden kautta. Sosiaaliset suhteet merkitsevät yksilön tarvetta kuulua osaksi yhteisöä, jossa hän on merkityksellinen. (Allardt 1976.) Näiden asioiden huomioiminen edelleen tulevaisuuden hankkeissa olisikin tärkeää.
Lähtökohtana nuoren oma kiinnostus
Opinnäytetyöhön sisältyneen aineiston perusteella jossakin määrin haastavaksi työmenetelmäksi osoittautui kahdessa hankkeessa hyödynnetty vapaaehtoistyö. Suurimmaksi osin nuoret osallistuivat hankkeiden toimintoihin, mutta tämä vaikutti toisinaan olevan riippuvaista nuoren omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta toimintaa kohtaan. Lähtökohtana vapaaehtoistyön toiminnalle voidaan ajatella olevan vapaaehtoistyöntekijän motivoituminen tehtäväänsä. Näin ollen vapaaehtoistyö on osittain hankala nuoren osallistamisen työmenetelmänä, kun kyseessä on nuori, jonka itseohjautuvuus ja innostaminen vaatii toteutuakseen tukea. Nuoren motivoimiseksi annetun tehtävän tulisikin oikeasti olla nuorta itseään innostava ja kiinnostava.
Hankkeissa nuorten osallistumisen ja toiminnan välillä vaikuttikin haittatekijänä olevan se, etteivät nuoret kokeneet tarjottua tehtävää tarpeeksi mielenkiintoiseksi tai yksinkertaisesti nuorten voimavarat eivät riittäneet toimintaan osallistumiseen. Näin ollen nuoren aktivoituminen voi tarvita toteutuakseen sellaisia aikuisia, jotka opastavat ja tukevat nuorta yksilöllisesti.
Osallisuuden tukeminen mentoroinnin keinoin
Jotta nuorilla olisi voimia ponnistaa eteenpäin, avainasemassa osallisuuden kokemuksien mahdollistajana ovat heitä ohjaavat työntekijät. Yksilöllisempää ohjausta hankkeissa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi mentoroinnin muodossa, jota eräässä hankkeessa hyödynnettiin positiivisin tuloksin.
Mentoreita hyödyntäneessä hankkeessa mentorit tarpeen mukaan paitsi ohjasivat nuorta, myös kannustivat ja auttoivat vaikeissa elämäntilanteissa. Oli selvää, että mentorit olivat nuorille suuri voimavara, joiden rooli tulisi huomioida nuoren osallisuuden kokemuksen mahdollistajana. Päivi Kupias ja Matti Salo kuvaavat kirjassaan Mentorointi 4.0 niin sanottua kolmannen sukupolven mentorointia, joka mielestäni kytkeytyy paitsi nuorisotyön- myös Osallistamalla osaamista -hankkeiden tavoitteiden juurille: “Tarkoitus on auttaa aktoria ymmärtämään ja oivaltamaan asioita ja ilmiöitä yli mentorin kokemusten ja osaamisen. Mentori on aktorin oppimisprosessin ohjaaja. Parhaimmillaan tällainen malli auttaa aktoria oppimaan ja oivaltamaan ohi ja yli mentorin osaamisen.” (Kupias & Salo: 2014.)
Mentoroivalla työotteella voitaisiin siis auttaa nuorta kokemaan kuulluksi tulemista ja motivaatiota löytämään sellaisia suuntia, jotka hänen osallisuuttaan tukevat. Tällaisen työotteen omaksuminen vaatii työntekijältä ammatillisuutta, mutta myös aitoa ja dialogista vuorovaikutusta nuoren kanssa.
Kirjoittaja: Kerttu Silván
Kuva: Festaripörssi / Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lähteet
- Allardt, Erik 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.
- Kupias, Päivi & Salo, Matti 2014. Mitä mentorointi on? Mentorointi 4.0. Luettu 21.11.2018.
- Silván, Kerttu 2018. Nuorten osallisuus Osuma -hankkeen hankkeissa. Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja on tehnyt opinnäytetyön Osuman tilauksesta. Opinnäytetyössä tarkastellaan neljää Osallistamalla osaamista -hanketta osallisuuden näkökulmasta.
Lue koko opinnäytetyö täällä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120620378
