Viimeisen puolenvuoden aikana olen pääsyt sukeltamaan verkkoviestinnän saavutettavuuteen omassa työssäni Osuma-hankkeen viestijänä. Saavutettavuusdirektiivi ja Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta ohjaa kaikkia julkisia laitoksia mukaan lukien korkeakouluja ja myös EU-rahoitusta saavia hankkeita (Rakennerahastot 2019). Olen oppinut, että saavutettavuutta ei kannata lähestyä pakkona, lisätyönä tai hankalana asiana. Itse asiassa se palvelee meitä kaikkia verkon käyttäjiä.
Saavutettavuus on osa verkkopalvelun käytettävyyttä. Oli sitten kyseessä hankkeen verkkosivu, sen some-viestintä tai verkkojulkaisu. Se palvelee fyysisten ja/tai kognitiivisten rajoitteiden kanssa elävien lisäksi esimerkiksi mobiilikäyttäjiä, verkon suurkuluttajia tai väsyneitä käyttäjiä. Missä tilanteessa esimerkiksi itse selasit verkkoa kännykällä viimeksi? Minä tein niin ihan pari minuuttia sitten. Mitkä asiat palvelivat sinua siinä tilanteessa? Olisitko sisällön sisäistäminen voinut olla helpompaa siinä tilanteessa? Miten?
Verkkosaavutettavuus on suurimmaksi osaksi pieniä teknisiä lisäyksiä
Selkeys on hyvä avainsana, kun tehdään verkkoviestintää. Hankejargoniaa kannattaa välttää, on meille kaikille varmasti tuttu ohje ja se pätee totta kai tässäkin. Siinä on varmasti meille se suurin jumppaaminen. Miten käännetään toiminta ja tekstit sieltä hankehakemuksessa ja -raportoinnissa käytetystä kielestä yleiskielelle ja hankkeen kohderyhmälle sopivaksi. Toisaalta tästä meillä hanketyöntekijöillä on jo paljon kokemusta.
Muilta osin saavutettavuus on lähinnä teknisiä lisäyksiä tai yksityiskohtia. Selkeän kielenkäytön lisäksi saavutettavuuteen kuuluu esimerkiksi:
- verkkosivuston omien työkalujen käyttö otsikoinnissa yms.,
- värikontrastit,
- tekstivastineiden, eli alt-tekstien, kirjoittaminen kuville,
- videoiden tekstitys,
- linkkien selkeä nimeäminen.
Näiden huomioimista ja tekemistä kun harjoittelee, ne muuttuvat nopeastikin osaksi normaaleja työrutiineja viestintää tehdessä. Ohjeita ja työkaluja avuksi löytyy myös paljon. Joitakin annan teille vinkkinä tämän kirjoituksen lopussa.
Enkö enää saa käyttää tekstiä kuvien päällä somessa?
Osuma-hankkeen verkkotreffeillä minulta kysyttiin, onko teksti kuvan päällä nyt sitten kiellettyä? Oma vastaukseni on ”Ei ole.” Tekstin ja taustakuvan värikontrasteihin kannattaa tietenkin kiinnittää huomiota. Se on itsestään selvää. Ja kuvaan kannattaa liittää tekstivastine. Jos kuvassa oleva teksti on tärkeää informaatiota, se on hyvä sisällyttää virallisessa viestinnässä myös tekstimuodossa, esim. verkkosivulla. Hankkeen verkkosivut ja viralliset tuotteet ja tuotokset kannattaa toki katsoa kuntoon saavutettavuuden näkökulmasta.
Sosiaalisen median osalta voi tehdä sellaiset asiat, mitä kukin some-kanava mahdollistaa ja huomioida kaikkia käyttäjiä hyödyntävät asiat. Riittävän suuri värikontrasti kuvien tekstien ja taustan välillä palvelee huonosti näkevien lisäksi ihan meitä kaikkia. YouTubessa ja Facebookissa löytyy sisäänrakennettu videoiden tekstitystyökalu. Se palvelee kuurojen lisäksi esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä liikkuvia käyttäjiä. Myös Instagram Storieseja voi tekstittää. Tekstivastineita voi lisätä kuville ainakin Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. Valitettavasti ei vielä Instragram Stories -puolella, eli siellä sisältö, jossa on myös puhetta, toimii parhaiten palvelemaan huonosti näkeviä tai sokeita.
Itse etsin ohjeet erilaisten teknisten asioiden tekemiseen Google-haulla. Siten löytyy aina uusimmat päivitetyt ohjeet.
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla – saavutettavuus on myös hakukoneoptimointia!
Saavutettavasti toteutettu verkkosisältö tukee sen löytymistä. Hakukoneet hyödyntävät etenkin otsikoita, linkkitekstejä sekä kuvien ja videoiden tekstivastineita, kun verkkosisältöä luetaan koneellisesti. Algoritmien avulla sivun sisältöä yritetään ymmärtää ja tarjota juuri oikeanlaista sisältöä sitä hakevalle. (Google; Kuntaliitto) Myös tästä syystä otsikoiden sanavalintoja kannattaa miettiä ja merkitä ne verkkosivun omilla työkaluilla otsikoiksi. Tekstivastineet ja linkkien selkeät nimet palvelevat samaa tavoitetta.
Ymmärrys lisää motivaatiota toimia
Itselleni tässä oppimisprosessissa kiinnostavinta on ollut ymmärtää, miten me käytämme eri verkkopalveluita. On mielenkiintoista seurata omaa käyttäytymistä ja miettiä mitkä saavutettavuuteen liittyvät asiat palvelevat minua itseäni. Ja sitten toisaalta on mielenkiintoista astua hetkeksi toisenlaisen henkilön saappaisiin ja miettiä miltä maailma näyttää hänen todellisuudesta käsin.
Absurdein kokemus oli, kun kuuntelimme verkkosivua lukulaitteella hyppien pelkästään linkkien välillä ja laite vain toisti ”tästä”, ”tästä”, ”tästä”, ”tästä”. Nauratti – ja samalla tuntui ihan kamalalta sen henkilön puolesta, joka siltä verkkosivulta yritti jotain tiettyä informaatiota löytää. Kokemus herätti tehokkaasti motivaation laittaa heti Osuman nettisivujen kaikki linkit kuntoon. Tunnistan myös, että vielä on paljon opittavaa!
Top 5 tietopankkia, työkalua ja ohjetta verkkosaavutettavuuteen:
- Saavutettavuusvaatimukset.fi-verkkosivusto
- Yleisiä ohjeita, oppaita ja näkökulmia saavutettavuuteen löytyy Papunetistä.
- Celian vinkkejä tekstivastineiden laatimiseen Saavutettavasti.fi-verkkosivustolla.
- Webaim-työkalulla voi testata värikontrasteja.
- Ohjeet omien tekstitysten lisäämiseen YouTubessa.
Lähteet
- Holly. How accessible is social media if you have a visual impairment? Blogikirjoitus 3.4.2019.
- Timo Lehtonen. Saavutettavuuskoulutus 4.11.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Rakennerahastot 2019. Saavutettavuusvaatimukset ja rakennerahastot. Julkaistu 2.12.2019
- Kuntaliitto. Saavutettavuusopas. 2. Mitä on saavutettavuus, mitä sillä saavutetaan ja ketkä siitä hyötyvät? (Luettu 29.1.2020)
- Google. Verkkovastaavan ohjeet. (Luettu 29.1.2020)
Kuva: Josh Felise/Unsplash
Osuma-blogin toimituskuntaan ovat kuuluneet Katri Halonen, Mai Salmenkangas, Riikka Wallin sekä Elina Ala-Nikkola kun tätä blogia on toimitettu.
