Osallistuin Demokratiapäivään 17.10., jonka aiheena oli demokratia muuttuvissa rakenteissa. Nyt keskityttiin maakuntien rakentamiseen ja siihen, kuinka kuntalaiset voivat demokratian periaatteen mukaisesti olla mukana uudistustyössä. Lähdin Kuntatalolle erityisesti kuulemaan, kuinka nuoret ovat mukana tässä meidän suuressa rakenneuudistuksessa.
Aamupäivän ohjelma avasi keskustelua maakuntauudistuksesta sekä niistä poliittisista vastavoimista, jotka vaikuttavat kokonaisuuden muotoutumiseen. Tulevaisuuden maakunnilla on paljon valtaa, mutta onko viesti siitä saavuttanut kansalaiset? Toteutuuko demokratia, ja innostavatko maakuntavaalit kansalaisia vaaliuurnille lokakuussa 2018? Aamupäivän yksi tärkeä anti oli Tampereen yliopiston emeritusprofessori Risto Harisalon puhe, jossa hän muistutti arvojen ja dialogin merkityksestä.
Kansakunta kaipaa vahvaa, eettistä keskustelua aikamme ongelmista ja vähemmän sitä, että joku tuputtaa meille ratkaisuja.
Juuri niin, mutta kun me suomalaiset olemme niin ratkaisukeskeistä kansaa, että emme ehdi diskuteeraamaan. Vuonna 2010 Suomen maabrändivaltuuskunta esitti, että Suomi profiloituisi maailman ongelmien ratkaisijana. Harisalon mukaan vaarana on, että uudistus sirpaloituu erillisiksi ongelmiksi ja suunta katoaa. Kuka esimerkiksi muistaa uudistuksen alkuperäistä tavoitetta? Harisalo oli huolissaan siitä, että päättäjien kognitiiviset taidot eivät riitä enää hallitsemaan monimutkaista muutosprosessia.
Toimiva demokratia ei synny tyhjästä – riittääkö päättäjien osaaminen?
Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen jakoi Harisalon huolen päättäjien ja luottamushenkilöiden osaamisen riittävyydestä. Airaksinen kysyi puheessaan, minkälaista osaamista maakuntien tulevilla päättäjillä pitää olla, jotta demokratia saadaan toimimaan? Osallisuus ei synny tyhjästä, vaan on oltava yhteistä tekemistä ja kykyä motivoida asukkaat osallistumaan. Keskusteleva, innostava ilmapiiri edellyttää päättäjiltä kykyä luoda hyvät väestösuhteet kaikkien kanssa. Tarvitaan sietokykyä erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Ei siis lähdetä ratkaisemaan mitään, etten kuin yhteistä ymmärrystä on riittävästi. Mikä tahansa diskuteeraaminen ja juupas – eipäs keskustelu ei riitä, vaan tarvitaan rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Mallia moniarvoiselle ja moniulotteiselle yhteisölle Airaksinen ehdottaa otettavan vapaaehtoistyöstä, joka usein kykenee tarjoamaan ihmiselle paikan, jossa voi olla osa suurempaa kokonaisuutta. Tämä on ydintä myös Euroopan sosiaalirahaston Osallistamalla osaamista -ohjelman hankkeissa, joissa tavoitteena on saada nuoret osallistumaan itselle merkityksellisellä tavalla. Niissä Airaksisen mainitsema yhdessä tekeminen liittyy kulttuuriin ja/tai liikuntaan ja tärkeinä toimijoina ovat nuorisotyöntekijät. Haasteena onnistuneissakin hankkeissa on hyvien käytäntöjen saaminen osaksi kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden arkea. Yhtenä tärkeänä askeleena Airaksinen nosti esiin viestinnän ja dialogin: onnistumiset on tehtävä näkyväksi ja jalostaa tiedoksi, joka vaikuttaa päätöksentekoon.
Airaksisen ajatuksia voi lukea lisää hänen blogikirjoituksestaan Tulevaisuuden kuntia johtavat oppimiskykyiset moniottelijat – tämä koskee myös luottamushenkilöitä!
Maakuntalaki velvoittaa – innostuvatko nuoret?
Aamupäivän yleiskatsauksen jälkeen osallistuin Demokratiapäivän työpajaan, jossa Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva) projektipäällikkö Aleksi Koivisto ja projektisihteeri Ainomaija Rajoo kertoivat Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishankeesta. Tavoitteena on, että kunnallisten nuorisovaltuustojen nuoret pääsevät rakentamaan maakuntapäättäjien tuella omaan maakuntaan sopivia nuorten vaikuttamisen malleja.
Mukana työpajassa oli myös nuoria kertomassa näkemyksistään ja omasta työstään nuorisovaltuustossa. Maakuntalaki velvoittaa tulevat maakunnat asettamaan maakunnallisen nuorisovaltuuston nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen takaamiseksi. Tehtävä on haastava, sillä kymmenistä kunnista puuttuu vielä oma nuorisovaltuusto, joka on ollut lakisääteinen 1.6.2017 lähtien. Keskustelimme myös nuorten maakuntavaaliehdokkaiden tärkeästä roolista ja siitä, nuoria saisi äänestämään heitä. Puhujina olivat siis nuoret, joilla itsellään ei ole äänioikeutta tulevissa maakuntavaaleissa. Kyllä soisi myös näisten nuorten olevan mukana valitsemassa maakuntavaltuuston edustajia. Olisiko nyt aika laskea äänestysikärajaa? Se sähköistäisi maakuntavaaleja ja innostaisi varmaan myös nuoria käyttämään ääntään.
Lopuksi saimme nähdä Nuva ry:n työpajoissa tehdyt videoterveiset, jossa nuoret kertoivat omia mielipiteitään maakuntauudistuksesta. Minut laittoi hiljaiseksi nuorten huoli mielenterveyspalveluiden saavutettavuudesta. Aihe on polttavan tärkeä, mutta toivoisin kuitenkin etteivät mielenterveyspalvelut tulisi nuorille ensimmäisenä mieleen, kun kysytään maakuntien tulevaisuudesta.
Nuorisotyöntekijät avainasemassa nuorisovaltuustojen toiminnan onnistumisessa
Demokratiapäivän päätteeksi jäin pohtimaan, mitä olin oppinut nuorten osallisuudesta kuntauudistuksessa. Tärkeintä oli kuulla, että Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry kehittää systemaattisesti nuorten osallistumista maakuntatasolla. Työpajassa vierailevat 15- ja 17-vuotiaat nuoret puhuivat vakuuttavasti valtuustotyöstä ja siihen liittyvistä arvoista. Tärkeä oivallus oli nuorisotyöntekijöiden tärkeä rooli nuorisovaltuustojen toiminnan onnistumisessa. Osaavatko nuorisotyöntekijät innostaa ja ohjata nuoria osallistumaan kuntien ja maakuntien nuorisovaltuustoissa?
Toinen huomio oli, että nuorten osallistuminen ei herättänyt suurta kiinnostusta Demokratiapäivän osallistujissa. Nuva ry:n työpajassa meitä oli alle kymmenen ja suurin osa meistä työskentelee nuorten kanssa.
Tässä vaiheessa on hyvä palata aamupäivän suuriin teemoihin ja kysyä kuinka saamme nuoret mukaan keskustelemaan aikamme ongelmista? Miten luodaan yhteistä tekemistä, jossa eri ikäiset ihmiset osallistuvat kuntansa ja maakuntansa elämään?
Aikamme ongelmat on pysäyttävä sanapari, eikä soisi sen tarkoittavan ensi sijassa sotea ja maakuntauudistusta. Keskustelu rakenteista on tärkeää, mutta se ei saisi syrjäyttää keskustelua arvoista ja siitä mihin niillä rakenteilla pyritään.
Lopuksi vielä paluu Demokratiapäivän ensimmäiseen puhujaan eli oikeusministeri Antti Häkkäiseen, joka peräänkuulutti rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua niin asukkaiden kesken kuin myös kansalaisyhteiskunnan, päättäjien ja hallinnon eri tasojen välillä. Nyt pitäisi varmistaa, että nuoret ovat sankoin joukoin mukana tässä keskustelussa.
Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu / Creative and Inclusive Finland
Linkkejä Demokratiapäivän aiheisiin:
- Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke
- Video: Nuorten osallisuus sote- ja maakuntauudistuksessa: akatemiatutkija Hanna Wass
- Maakunta haastaa demokratian – keskustelua ja osallisuutta tarvitaan lisää, Kuntalehti 17.10.2017
- Oikeusministeri Antti Häkkänen: Maakuntien syntyminen haastaa demokratian, Verkkouutiset 17.10.2017
- Demokratia tarvitsee rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua – Tulevaisuuden kyselytunti on yksi kokeiluista, SITRA
