Mahdollisuuksia nuorille monialaisella yhteistyöllä

Olemme kokoontuneet yli 40 nuorten osallisuuden edistämisen kanssa työskentelevän asiantuntijan joukolla opetus- ja kulttuuriministeriön Jukola saliin. Toiveena on jakaa kokemuksia ja ajatuksia nuorten osallistamisen välineistä. Tarvitaan intoa, uteliaisuutta ja kuulemista. Pohja yhteisen löytämiselle on vahva, sillä huoneessa olevat jakavat saman tahtotilan. Haasteena on, että he tulevat erilaisilta kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön foorumeilta. Takaraivossa mielessäni asustaa epäilys; huomaammeko puhuvamme samoista asioista käyttäessämme eri tulokulmiemme kieltä.

Hallitusohjelmassa lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa (Osallistava ja osaava Suomi, 2019) annetaan kansalaisille kuusi lupausta, joista yksi on lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta. Lupaus sisältää poikkihallinnollisen asioiden valmistelun ja päätöksenteon syventämisen kehittämällä dialogia ja vuorovaikutusta sekä hallinnon sisällä että kansalaisten ja hallinnon välillä. Yhteinen kehittämistyö halutaan pohjata tietoon ja kokeiluihin, jotka mahdollistavat hallinnon jatkuvan oppimisen ja uudenlaisen eri hallinnonaloja yhdistävän vuorovaikutuksen.

Tällä polulla on jo taustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Merja Niemi (2019) on kirjaillut ylös huomioitaan kokemuksiaan valtionhallinnon yhteistyöstä, jossa kahdeksan ministeriötä valmisteli yhteistyössä maku-soteuudistusta valtioneuvostotasolla. Ministeriöiden rajapinnoille sijoittuneen tiimin työ alkoi hämmennyksellä, sillä jäsenet eivät saaneet selkeää toimeksiantoa vaan tavoitteet saatuaan ”käärivät hihat ja ryhtyivät hommiin”. Prosessia varten varattiin yhteinen viikoittainen päivä useiden kuukausien ajaksi. Keskinäinen ymmärrys rakentui toisten kuulemisen ja henkilökohtaisen kohtaamisen kautta. Tiimin kuvauksessa kulkee sanoja kuten ymmärrys, luottamus, herskyvät herjat ja raikuva nauru. Monialaisissa kohtaamisissa valtiotasolla on kuvauksesta päätellen läsnä prosessin heittäytyneitä yksilöitä, kaukana perinteisestä viranhaltijamielikuvasta. Voisiko tästä ottaa opiksi muuallekin?

Hallituksen lupauksista arjen osallisuustermistön äärelle

Mahdollisuuksia nuorille -tapaamisessa tuotiin yhteen kolmen ministeriön toimijoita ja nuorten kanssa arjessa työskenteleviä hanketoimijoita. Oletin, että yhteisen kielen löytäminen nousee keskeiseen asemaan, mutta keskustelussa oltiin hyvin yksituumaisen oloisia. Yhteinen tahtotila nuorten osallistamisen kehittämiseksi loi vankan perustan halulle ymmärtää toista. Ehkäpä yhteinen kokemus ”syrjäytynyt” sanoituksien leimaavasta ajattelumallista yhdisti paikalla olleita etsimään yhteisiä vaihtoehtoisia termejä.

Osuma on osa eri ministeriöiden ohjaamien koordinaatiohankkeiden rypästä. Koordinaatiohankkeet ovat hakeneet keskinäistä synergiaa ja yhteistyötä toimien samana pilottiympäristönä eri ministeriöiden välimastoon kytkeytyvälle temanttiselle yhteistyölle. Koordinaatiohankkeiden yhteistyön yksi käytännön kohtauspinta on erimerkiksi OKM:n ohjaaman Osuman ja STM:n ohjaaman SOKRAn yhteistyö. Kahden eri ministeriön koordinaatiohankkeet tarjoavat yhteisen kohtauspaikan ja tapaamisia valtakunnallista ESR-rahoitusta saaville asiakashankkeilleen. Tämäkin yhteistyö lähti tahtotilasta toimia yhdessä ja halu heittäytyä yhteiskehittämiseen ja tietojen vaihtoon rahoitusta saaneiden hankkeiden tukemisessa. Tapaamisten aikana hankkeiden toimijat pohtivat osallisuuden sanoituksia ja projektien arviointikäytänteitä ja jakoivat samalla kokemuksiaan. Erilaiset tulokulmat ovat sulautuneet kokonaisemmaksi näkemykseksi pikkuhiljaa keskinäisen ymmärryksen kasvaessa, vaikka sanoittaminen ja tulokulma ovat erilaisia. Osumalaisten pohtiessa nuorten osallisuutta valmentamista ja uuden osaamisen näkyväksi tekemisen kautta, sokralaisten sanastossa pinnalle nousivat osallisuutta edistävän toiminnan eri tasot ja lupaavan toiminnan arviointityön termistöt Sokrassa kehitetetyn osallisuuden teoreettisen viitekehyksen mukaan. Yhteinen matka on rikastuttanut yhteistyötä, sekä tuonut tullessaan keskinäistä ymmärrystä, vaikka termeissä onkin selkeitä sävyeroja. Tällä matkalla on oltu luomassa aidosti uudenlaista yhteistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta, jossa on kyetty etenemään käsite-eroista huolimatta.

Hyvä asenne on puoli voittoa yhteistyössä

Onnistunut vuorovaikutus pohjautuu nähdäkseni kohtaamisille, toisen kuulemiselle ja aidolle halulle ymmärtää ja arvioida myös omaa ajatteluaan suhteessa kuultuun ja suhteessa yhteistyökumppaneiden ajatteluun. Joskus jopa rohkaistua muuttamaan omaa mielipidettään. Moniääninen dialogi ja vuorovaikutus avaavat onnistuessaan myös nuorten osallisuuden kehittämiselle hienon ja rikkaan lähtökohdan.

Vuorovaikutus ja aito dialogi hyötyvät heittäytymisestä. Se ei kuitenkaan tapahdu käskemällä. Asenne- ja tunnelmamuotoilu tapaamisissa vaatii systemaattista työtä. Tunnistan omassa toiminnassani kiusauksen pidättäytyä itselleni tutussa asiantuntijaroolissa. Tuo rooli ei kuitenkaan ole välttämättä kovin hedelmällinen lähtökohta uudenlaiselle, eri toimialoja yhdistävälle ilmiöpohjaiselle yhteistyölle. Tuon yhteistyö perustana on keskinäinen tutustuminen, uteliaisuus, luottamus, oman persoonan tuominen mukaan, avoin dialogi sekä halu ja kyky heittäytyä keskusteluun mukaan. Tuon asenneilmaston sisällä on turvallista etsiä keinoja ilmaista omia ajatuksiaan siten, että eri lähtökohdista ilmiötä tarkastelevat löytävät sanoituksista oman yhdyspintansa joka resonoi heidän omien tulokulmiensa kanssa ja rikastuu niiden kautta.