Vuonna 2003 rap-artisti Pikku G nousi suomalaisten tietoisuuteen esikoisalbumillaan Räjähdysvaara. Erityisesti nuorten, ja vähän vanhempienkin, huulille jäi elämään albumin kappale “Me ollaan nuoriso”. Pikku G tiivistää kertosäkeessä:
Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus
Kaikki kasvaa, lapset varttuu virheist oppii
Ja kokemust karttuu.
Kertosäe on kestänyt aikaa hyvin ja sen sanoma huokuu itsevarmuutta sekä uskoa tulevaan. Siinä missä nuori räppäri sanallisti tuntemuksiaan räpäten, tekee nykynuoriso sen sosiaalisessa mediassa. Instagram, Snapchat, TikTok ja Youtube ovat tänä päivänä nuorten kanavia pitää yhteyttä toisiinsa, purkaa omia tuntemuksiaan ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Vaikutus ei pelkästään ole yksisuuntainen. Ylen (Kosonen 2020) teettämän kyselyn mukaan erityisesti some-vaikuttajien vaikutus kulutustottumuksiin on jatkuvassa kasvussa. Esimerkiksi merkkituotteita suositellaan seuraajille välillä hyvinkin suoraan. Vaikuttamalla kulutustottumuksiin vaikutetaan samalla nuoren elämään. Muoti-ilmiöiden leviäminen verkosta kaveriporukoihin vaikuttaa suoraan nuoren arkeen ja jopa ystävyyssuhteisiin.
Sosiaalisten medioiden sisältöähkyssä vaaditaan nuorelta valveutuneisuutta ja medialukutaitoa, jota yleisesti oletetaan löytyvän näiltä kaikilta “diginatiiveilta”. Viitataan nuoren suuntaan Pikku G:n ohjenuoran tyyliin: “virheist oppii ja kokemust karttuu ”? Lopulta vastuu on kuitenkin aina vanhemmilla. Mutta miten ohjata nuoren digikäyttäytymistä?
Digitaidot haltuun
Varhaisdigikasvatus lähtee pienestä. Kun lapset tutustuvat keskenään sosiaaliseen mediaan, sieltä puuttuvat aikuiset, jolloin lapsi ei saa palautetta toiminnastaan. Usein kyseessä on suljettu ryhmä, johon aikuisella ei ole asiaa. Teini-iässä aikuisen tuki digitaalisessa ympäristössä ei enää perustu läsnäoloon ja valvontaan vaan luottamukseen (Tiainen 2020). Asetelma kääntyy helposti myös päälaelleen, jolloin nuoresta tulee vanhempien opas digitaaliseen maailmaan. Toimiva dialogi perustuu tässäkin luottamukseen, ja kanssakäymistä helpottaa digitaalisten perustaitojen hallinta.
Ollakseen digitaalisen nuorison valveutunut vahtikoira, on aikuisenkin pysyttävä mukana. Marraskuussa järjestetyssä Hankesadon korjuu ja puinti -webinaarissa (Osuma 2020) Mediakasvatusseuran projektipäällikkö Laura Sillanpää ja TAIKOJA II -hankkeen projektipäällikkö Mika Sihvonen keskustelivat aikuisten mediakasvatuksen roolista. Yhtä mieltä oltiin siitä, että digitaaliset perustaidot ja päälle rakennettavat monipuoliset mediataidot tukevat digitaalista osallisuutta. Digitaalinen osallisuus on ymmärrystä, kiinnostusta sekä taitoja digitaalisten laitteiden ja sähköisten palveluiden käyttöön. Vanhempien tapauksessa ymmärrystä ja kiinnostusta nuorten toimintaan omassa digitaalisessa ympäristössään.
Siis perustaidot haltuun! Opettaakseen nuorelle, ja oppiakseen nuorelta toimintaa sosiaalisessa mediassa, on kriittinen medialukutaito ja mediavaikutusten reflektion luonnistuttava myös aikuiselta. Tieto kulkee kahteen suuntaan.
Digitaalinen vuosi 2020 – loikalla eteenpäin
Yhteiskunta, organisaatiot ja yksilöt ovat vuoden 2020 aikana joutuneet valtaisan digiloikan eteen, eikä paluuta entiseen ole. Tapamme tehdä työtä, oppia uutta ja pitää yllä sosiaalisia suhteita on siirretty uudelle aikakaudelle, halusimme sitä tai emme. Digivoimaa -hanke on päässyt seuraamaan lähietäisyydeltä poikkeuksellista karanteenivuotta. Hankkeen osatoteuttajan Mediakasvatusseuran (2020) julkaisema koulutusmateriaalit aineistoineen osuu, kuten vanha kansa sanoo, kuin nenä päähän ajankohtaisuudessaan ja sisällöissään.
Digitaalisuuden hypättyä työarkeen on digitaitojen oltava vahvat, jotta uuden tiedon ja osaamisen soveltamiselle on riittävästi pohjaa. Tykkäsi teknologian käytöstä arjesta tai ei, seuraavat etätyöt ja palaverit meitä lenkkipoluille asti. Entäpä nuoret? Ne, joissa on tulevaisuus? Nuorten kohdalla vuosi 2020 on tarkoittanut ruutuajan sisällöllisen merkityksen muutosta. Ennen ajanvietto, harrastus, -ja pelipaikkana tuttu internet on muuttunut koronan myötä opiskelun ja työnteon välineeksi. Rajanveto vapaa-ajan ja työn, viihteen ja asian sekä faktan että valheen välillä on hämärtynyt.
Lasten ja Nuorten säätiön kyselyssä (2020) ilmeni että nuoret kokivat koulun ja vapaa-ajan rajan hämärtyneen korona-aikana. Etätehtävien määrä tuntui normaalia raskaammalta ja 48 prosenttia kertoi ikävöivänsä koulussa käyntiä. Nuorisotutkimusseuran (2020) teettämän kyselyn perusteella puolestaan selvisi, että suurimmalla osalla vastanneista nuorista oli luotettava aikuinen, jonka kanssa keskustella koronahuolista. Myös nuorten ja vanhempien keskusteluyhteyden koettiin parantuneen korona-aikana.
Omaa hyvinvointia ja jaksamista on syytä tarkkailla ruudun takana vietetyn ajan kasvaessa. Teknologia auttaa meitä tässäkin. Unen, aktiivisuuden ja kehon muita toimintoja voi tarkkailla sykemittareilla ja sovelluksilla, jolloin rajanveto helpottuu (Tuhkanen 2020). Puhelimen ruutu-aikaa voi rajoittaa itse, tai sen voivat tehdä vanhemmat.
Toimenpiteillä tuloksiin
Vastikään julkaistussa Osuma -hankkeen Toimenpidesuosituksissa päättäjille (Halonen 2020) yhtenä keskeisenä tavoitteena esitellään nuorten mediakäyttäytymisen tukeminen. Tähän tavoitteeseen päästään vahvistamalla nuorten kanssa työskentelevien digihyvinvoinnin ohjaamista. Digihyvinvointiin panostamalla vahvistetaan nuorten vuorovaikutustaitoja sekä ennaltaehkäistään nettikiusaamista, fyysistä passiivisuutta sekä muita lieveilmiöitä. Vaikkakin suurta vastuunottokykyä sälytetään yhä enemmän nuorille, on vanhemmilla jatkossakin vastuunsa. Tuki nuorelle, pienikin sellainen, on äärimmäisen tärkeää. Nuori ei ehkä aina osaa ilmaista itseään kiittäessään tuesta, tai emme aina puhu samaa kieltä. Vastaus saattaa kuulua Pikku G:n sanoin:
Siinä kaikki täst aiheest, nyt varmaan riitti
Mu lisään viel vähä et rispektii ja kiitti.
Lähteet:
- Halonen, Katri (2020). Toimenpidesuositukset päättäjille – Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen (aukeaa Theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 57, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
- Kosonen, Laura (2020). Tutkimus: somella luultua isompi vaikutus nuorten kuluttamiseen – yli 350 vastaajaa kertoi Ylelle, mitä perheissä ajatellaan merkkituotteista. Yle uutiset. 13.3.2020.
- Lasten ja nuorten säätiö (2020). Selvitys: Korona sai nuoret ajattelemaan tulevaisuutta. Julkaistu 16.4.2020.
- Mediakasvatusseura (2020). Digivoimaa-verkkokurssikokonaisuus ja Digivoimaa-työkalupaketti. Verkkomateriaalit.
- Nuorisotutkimusseura (2020). Poikkeusolot: Nuorten arki koronan keskellä. Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näkemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Nuorisotutkimusseura 15.12.2020.
- Osuma (2020). Hankesadon korjuu ja puinti -webinaari. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät arjen digiosaamisesta. Keskustelijoina Sihvonen, M. ja Sillanpää, L. 4.11.2020 Metropolia Ammattikorkeakoulu, Osuma -hanke.
- Tiainen, Antti (2020). Moni kuvittelee lapsensa olevan diginatiivi, ja päätyy tekemään alkeellisen virheen – asiantuntija kertoo, mitä puhelimen käytöstä olisi syytä opettaa jokaiselle lapselle. HS 15.8.2020.
- Tuhkanen, Netta (2020). Digihyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. 3/2020 Xamk Read -verkkolehti 6.10.2020.
Kuva: Christian Wiediger / Unsplash
