Tiedätkö sen tunteen, kun talviaamuna nostat monon sukselle ja kärki napsahtaa kiinni siteeseen. Kipakka pakkanen polttelee poskipäitä, mutta kevätaurinko lämmittää samalla kasvoja. Hiihtolatu kimaltelee aamuauringossa ja ohi viilettää muutama kuntohiihtäjä. Muuten on rauhallista. Liityt latua liitävien hahmojen jatkoksi kuin Jari Isometsä konsanaan.
LUODE – luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankkeessa (päättynyt helmikuussa 2021) etsittiin erilaisia kokemus- ja toimintaympäristöjä, joissa nuoret pääsisivät syventämään tulevaisuuden työelämätaitoja (Luode 2021).
Yksi hankkeen toteuttajaorganisaatioista oli Suomen Latu, joka alun hiihtovertauksen lisäksi on monipuolinen ulkoilu- ja terveysliikuntajärjestö. Suomen Ladun tehtävänä on edistää kaikenikäisten ulkoilua, ulkona tapahtuvaa liikuntaa ja liikunnallista elämäntapaa kaikkina vuodenaikoina ja kaikkialla Suomessa. Luode -hankkeessa Suomen Latu on ollut mahdollistajana luontoliikunnassa ja vapaaehtoistyössä, jota on järjestetty sen jäsenyhdistyksissä. Yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetut luontoliikuntaa ja taidetta yhdistävät ympäristö- ja yhteisötaideprojektit ovat olleet myös tärkeä osa toimintaa. (Suomen Latu 2021).
Elämykset osana pedagogiikkaa
Luode -hanketta edeltäneessä, vuonna 2017 päättyneessä, Mun juttu -hankkeessa oltiin myös luontokokemusten äärellä. Keinoina käytettiin taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja luontoelämyksiä. (Kuhalampi & Laakso 2017). Hankkeen loppujulkaisussa Tuloksia ja kokemuksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen toiminnasta pohdittiin X, Y ja Z -sukupolvien suhdetta luontoon. Yhteiskunta ja tapamme elää on toisenlainen. Lyhyessä ajassa kuljettu matka agraariyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan on käyty pitkillä askelilla. Tällä matkalla maaseudulta näyttöpäätteiden eteen on hyvin ymmärrettävää, että suhteemme myös luontoon muuttuu. Sen ei tosin tarvitse katketa.
Luontokokemus tarjoaa monipuolisen ympäristön elämyspedagogiikalle. Elämyspedagogiikka tarkoittaa ihmisen kasvun ja oppimisen mahdollistamista sellaisten elämysten kautta, mitkä koskettavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Siinä tavoitellaan itsensä kehittämistä, henkistä kasvua ja uuden oppimista haasteiden kohtaamisen ja voittamisen kautta. Oppimiskeinoja voivat olla perinteiset luontoaktiviteetit tai luontoon viedyt oppisisällöt. (Outward Bound Finland 2021). Keskiössä on se missä ja miten opitaan, kuin se mitä opitaan.
Elämyspedagogiikan tavoitteet ovat lähellä omaa hiihtokokemustani. Olennainen osa hiihtoa on talvinen luonto ja maisemat. Sielu lepää, kun katsoo kotimaan lumisia kuusikoita tai pohjoisen jylhiä tuntureita. Kunto kasvaa tietysti kohisten, mutta sitä ei tule ajatelleeksi, kun tunnelmoi suomalaista sielunmaisemaa. Luonto tuntuu olevan sisäänkirjoitettu suomalaisten DNA:han ja hakeudumme uudelleen ja uudelleen luontoelämysten pariin. Hiihtäminen muodostuu kokonaisvaltaiseksi itsensä kehittämisen tilaksi.
Nuoren kokemukset luonnossa
Luode -hankkeen projektisuunnittelija Elli Keisteri-Sipilä kuvailee parhaaksi muistokseen hankkeesta nuorten oivallukset ja yhteiset kokemukset luontoretkillä (Osuma 2020). Juuri vahva kokemuksellisuus heijastuu näkyvästi hankkeen tuloksista.
Seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan peruspilareita ovat turvalliset ja ohjatut luontokokemukset, joiden avulla nuori oppii kasvattamaan itsetuntoaan ja saa vahvan sekä positiivisen minäpystyyvden tunteen (Heinonen & Puhakka 2021). Suomen Urheiluopiston ja Luode -hankkeen projektityöntekijän Paavo Heinosen (Luode-hanke 2021a) mukaan seikkailukasvatuksessa on kyse tavasta toimia ja kohdata nuoria, ei niinkään melonnasta, kiipeilystä tai vaelluksesta. Jo pelkistä luontokokemuksista muodostuu merkityksellisiä ja pitkäaikaisia muistijälkiä.
Anja Kuhalampi (2020), Luode -hankkeen projektipäällikkö, nostaa blogissaan keskiöön seikkailukasvatuksen jaetut kokemukset ja ryhmämuotoisen oppimisen. Sosiaalinen kanssakäyminen on välttämätöntä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ja samalla luontokokemus syvenee. Käytännön haasteet yhdessä sekä yksin koettuna kannustavat luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.
Erämaan kutsu
Miten löytää takaisin luonnon yhteyteen, jos ladulta on kerran poikettu? Heinosen ja Puhakan (2021) mukaan nuorten kohdalla kiinnostus luontoa kohtaan voidaan palauttaa yksinkertaisesti viemällä nuoria luontoretkille. Nämä lapsuuden ja nuoruuden luontokokemukset heijastuvat aikanaan aikuisiän luontosuhteeseen.
Helsingin Sanomat (Kangasluoma 2021) kertoi artikkelissaan Mikosta, joka innostui koronatalvena uudelleen hiihdosta 30 vuoden tauon jälkeen. Mikon hiihtokokemukset 1970- ja 1980-luvun lapsena olivat huonot: ”Silloin hiihdettiin, koska oli pakko. Kivaa se ei ollut.” Huonoilla kokemuksilla yksittäisistä ulkoliikuntalajeista voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Ne voivat määrittää suhdettamme ympäristöön pitkäksikin aikaa.
Luonto tarjoilee meille ällistyttävän spektrin mahdollisuuksia. Jo pelkästään suomalainen metsä on valtavan monimuotoinen käsite. Kautta historian se on tarjonnut elinkeinon ihmisille, se on ollut mystiikan ja inspiraation lähde, paikka rauhoittua ja paikka liikkua. Suomalaisten metsäsuhde löytyykin Opetus- ja kulttuuriministeriön Elävän perinnön kansallisesta luettelosta. Nykypäivän metsä on suomalaisen teollisuuden kulmakivi ja hyvinvoinnin mittari. “Vihreän kullan” ja ympäristön arvostus on kasvanut sekä virkistyskäyttö lisääntynyt. Luonto on myös todettu erinomaiseksi oppimisympäristöksi.
Blogin kirjoittaja on innostunut hiihtämisestä (mikäli et sitä jo huomannut). Moni kokee samoin ja hakeutuu laduille lähes päivittäin. Osalle meistä on ikävä kyllä jäänyt hiihtotraumat koulun liikuntatunneilta. Pakkohiihto kummittelee vielä monen mielessä eikä paluu laduille houkuttele. Omalla kohdallani on toisin. Omakohtainen kokemus ottaa ilolla vastaan myös seikkailupedagogiikan kautta uudelleen ladulle innostettavat kanssahiihtäjät. Seikkailut odottavat luonnossa meitä kaikkia.
Lähteet:
- Heinonen, Paavo & Puhonen, Riikka 2021. Nuorille hyvinvointia seikkailukasvatuksesta. Etelä-Suomen Sanomat. Vierailija-kirjoitus 29.1.2021.
- Kangasluoma, Emilia 2021. Saitko traumoja kouluhiihdosta? 30 vuotta tamppauskauhuja sisällään pitänyt Mikko Myllys osti sukset ja kertoo, mitä aloittelijan pitää tietää Helsingin laduista. HS 24.2.2021.
- Kuhalampi, Anja 2020. Humanismia yrittäjyyskasvatukseen. Seikkailukasvatuksesta minäpystyvyyttä ja itsetuntemusta. Luode -hankkeen blogikirjoitus 29.10.2020.
- Kuhalampi, A. & Laakso, H. (toim.) (2017). Tässä mä olen. Tuloksia ja kokemuksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen toiminnasta. LUT Scientific and Expertise Publications. PDF.
- Luode-hanke 2021a. Luonto ja taide työelämätaitojen oppimisympäristönä. Webinaari 12.2.2021.
- Luode -hanke 2021b. Verkkosivut.
- Osuma 2020. Elli Keisteri-Sipilän haastattelu. Osuma hankkeen youtube-kanava.
- Outward Bound Finland 2021. Elämyspedagogiikka. Verkkosivut.
- Suomen Latu 2021. Verkkosivut.
Kuva: Juhana Salminen
