”Mitä sinulle tulee mieleen sanasta sirkus?” kysymyksellä aloitetaan usein sosiaalisen sirkuksen työpajat. Eri taustoista tulevilla voi nimittäin herätä yksipuolisia, vähän vanhahtaviakin mielikuvia sirkuksesta. Pyöräilevä karhu, ammattilainen tai sana ”vaarallinen”, ovat jotkut maahanmuuttajataustaiset nuoret vastanneet kysymykseen.
Sosiaalinen sirkus maahanmuuttajatyössä -seminaari herätti minut ymmärtämään, ettei sirkus ole vain katsomossa istumista vaan myös itse tekemistä. Vakuutuin, että fyysinen tekeminen kuten jonglööraus tai akrobatia voivat olla vastavoimia suomalaisesta yhteiskunnasta syrjään jäämiselle. Niiden avulla voi tutustua itseensä paremmin ja solmia merkityksellisiä ihmissuhteita kantaväestöön kuuluvien kanssa vähäiselläkin suomen taidolla. Ennen kaikkea sirkus voi olla turvallinen kasvamisen paikka ja kiva yhteisö.
Hauskan ja hyödyllisen äärellä
Tammikuisena tiistaina Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen sirkusosaajat Leo Kaipiainen ja Kati Köykkä Sirkus Magentasta kertoivat ja näyttivät konkreettisin esimerkein joukolle nuorten parissa työskenteleviä, miten sosiaalinen sirkus toimii. Kun ringissä kiertävien keilojen, kukkakeppien ja diabolojen määrä vähitellen lisääntyi, sai jokainen rauhan keskittyä omaan suoritukseensa ja nauraa lisääntyvälle kaaokselle. Pariakrobatiaan eli ohjaajan selän päällä seisomiseen taas kykeni keski-ikäinen ensikertalainenkin, kun ohjeistus oli selkeä, tarjolla oli tukea ja molemmat luottivat toisiinsa.
Sosiaaliseen sirkukseen sisältyy tiiviisti sen sanoittaminen, mitä ryhmässä ja yksilössä tapahtuu. Joku ei ehkä koe saaneensa koskaan aiemmin elämässään luottamusta osakseen. Parina tehdyn sirkustempun jälkeen on sopiva hetki muistuttaa, että huomaattehan, kykenitte tuohon vain, koska luotitte toisiinne. Minä uskon sinuun. Sinä opit. Pitkäjänteisellä harjoittelulla melkein mikä vain on mahdollista.
Yhden on vaikea huomata onnistumisiaan. Toinen taas pelkää epäonnistumista niin, ettei edes yritä. Loputtoman kannustuksen ilmapiirissä sosiaalinen sirkus voi toimia hienovaraisena keinona madaltaa uuden yrittämisen kynnystä, vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja tehdä oppimista näkyväksi. Maahanmuuttajille tämä voi olla erityisen merkityksellistä, sillä uudessa yhteiskunnassa entinen osaaminen tuntuu usein kadonneen tyystin.
Fyysisestä tekemisestä tukea kotoutumiseen
Sirkuksesta siivet elämään -hankkeessa maahanmuuttajataustaiset nuoret tutustuvat sosiaaliseen sirkukseen omassa oppilaitoksessaan. Samalla he oppivat elämäntaitoja ja suomen kieltä sekä luovat uusia yhteyksiä kantaväestön nuoriin.
Suomi on Ison-Britannian ohella yksi sosiaalisen sirkuksen (community circus) eurooppalaisista edelläkävijöistä. Menetelmä on laajasti käytössä myös Latinalaisessa Amerikassa. Sen käytöstä maahanmuuttajien parissa on kuitenkin vähän tutkimustietoa.
Kotoutumisen näkökulmasta sosiaalista sirkusta voisi verrata jossakin määrin liikuntaan. Monessa tutkimuksessa liikunta ja urheilu kuvataan tasa-arvoistavina kohtaamisympäristöinä: kaikilla on samat pelisäännöt, stereotypiat ja ennakkoluulot eivät toteudu samoin kuin muualla yhteiskunnassa eikä maahanmuuttajaa nähdä ensisijaisesti maahanmuuttajana vaan ehkä taitavana liikkujana (Myrén 1999; Zacheus 2010). Myös sosiaalinen sirkus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tasaveroiseen tekemiseen.
Mikään toiminta ei kuitenkaan automaattisesti edistä maahanmuuttajien kotoutumista. Vaikka liikunnassa ja sirkuksessa tavallinen, projektimuotoinen työskentely haastaa pitkäjänteisen kehittämisen, tulisi oppilaitosten ja muiden kehittäjien katsoa myös horisonttiin. Tukeeko toiminta kaksisuuntaista kotoutumista vai maahanmuuttajien segregaatiota muista erillisiksi ryhmiksi? Hyvääkin tarkoittavat kotouttamispalvelut voivat peräti vahvistaa rodullista eriyttämistä ja siten hidastaa kotoutumista (Kurki 2018).
Parempia tuloksia kotoutumisessa voitaisiin saada, jos eriytyneet ryhmät miellettäisiin välivaiheiksi ennen kaikille suunnattuun toimintaan siirtymistä. Jos etnisen taustan mukaan eriytyneet ryhmät ovat välttämättömiä, olisi niiden hyvä toimia ponnahduslautoina sekaryhmiin. Toimintaan tarvitaan myös enemmän maahanmuuttajataustaisia ohjaajia, kehittäjiä ja esikuvia (Maijala 2014.)
Elämän mullistava kokemus
Segregaatio ja syrjäytyminen ovat niin monimutkaisia ilmiöitä, että on vaikea paikantaa takuuvarmoja välineitä niiden ehkäisyyn. Sosiaalisessa sirkuksessa kuitenkin korostetaan juuri samoja asioita, jotka edistävät suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämistä ylipäätään kuten ryhmähenkeä, itseluottamusta ja sosiaalisia verkostoja (Kekäläinen et. al 2013). Kyselyt esimerkiksi sirkusta harrastaneiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa vahvistavat käsitystä sen hyvinvointia edistävistä vaikutuksista (Johnsson 2018).
Arkikokemusten mukaan sosiaalisessa sirkuksessa voi piileskellä jonkinlaista arjen taikaa. Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen seminaarissakin oli mukana henkilöitä, joiden elämälle yksittäinen sirkuspaja oli aikoinaan viitoittanut uutta suuntaa kouriintuntuvasti. Pajan myötä oma uskallus ryhtyä sirkustaiteilijaksi tai etsiä omaa polkua muusta kiinnostavasta ilmansuunnasta oli lisääntynyt.
Eräs Varian ammattiopiston valmentavan opetusryhmän maahanmuuttajataustainen opiskelija epäröi pitkään hankkeen järjestämään sirkuspajaan osallistumista. Lopulta hän rohkaistui mukaan ja pudottautui harjoitteessa näyttämön reunalta muun ryhmän käsivarsille. Tämä oli opiskelijalle niin järisyttävä kokemus, että hänen koko olemuksensa muuttui ja hänestä tuli sananmukaisesti yhdellä luottamukseen ja onnistumiseen perustuneella rojahduksella ryhmän innostunut jäsen.
En halua väittää, että jokaisesta täytyisi tulla sirkustaiteilija tai että jokaisen pitäisi uskaltautua rojahtamaan. Ammattiura voi hyvin löytyä toisaalta. Joskus pienistä itsensä ylittämisen tai ryhmään kuulumisen kokemuksista seuraa kuitenkin jotakin, joka kannattelee pitkälle tulevaisuuteen ja ehkä uuteen yhteiskuntaankin.
Sirkuksesta siivet elämään -hanke järjestää sirkusohjausta pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Lappeenrannassa. Seuraavat, toiminnalliset Sosiaalinen sirkus maahanmuuttajatyössä -seminaarit järjestetään 6.3. Tampereella, 15.3. Lappeenrannassa ja syksyllä 2019 kahdella muulla paikkakunnalla. Lisätietoja: www.nuori.fi/toiminta/sirkuksesta-siivet-elamaan
Hanke on Lasten ja Nuorten Säätiön koordinoima ja mukana toteuttamassa ovat Kulttuurikeskus PiiPoo, Sorin Sirkus, Sirkus Magenta, Taidekoulu Estradi, Nuorisotutkimusseura ja Suomen Nuorisosirkusliitto. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto/ Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Lähteet:
- Johnsson, Susan. 2018. Kokemuksia sosiaalisesta sirkuksesta. “Mä olin yksi päivä tosi surullinen ja yks päivä tosi iloinen.” Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto. Verkkojulkaisu: http://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146102/gradu2018Johnson.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu: 27.2.2019)
- Kekäläinen, Katri & Kakko, Sofia-Charlotta (toim). 2013. “Siellä on suupielet korvissa”. Hyvinvointivaikutuksia sosiaalisesta sirkuksesta. Tampereen yliopisto. Tutkivan teatterityön keskuksen julkaisu. Verkkojulkaisu: www.uta.fi/cmt/index/siella-on-suut-korvissa-web-2013.pdf (luettu: 26.2.2019).
- Kurki, Tuuli. 2018. Immigrant-ness as (mis)fortune? Immigrantisation through integration policies and practices in education. Academic dissertation. University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences. Helsinki Studies in Education 40. Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/294719/immigran.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu: 26.2.2019).
- Maijala, Hanna-Mari. 2014. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta 2011-2013. Likes tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 290. Verkkojulkaisu: www.likes.fi/filebank/1370-Maahanmuuttajien-kotouttaminen-liikunnanavulla2014.pdf (luettu: 25.2.2019).
- Myrén, Kati 1999. Pois paitsiosta – maahanmuuttajien liikuntaharrastukset ja vapaa-ajanvietto Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 122. Jyväskylä: LIKES.
- Zacheus, Tuomas. 2010. Liikunnan ja urheilun merkitys maahanmuuttajan kotoutumiselle. Kasvatus & Aika. Verkkojulkaisu: www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=276 (luettu 11.2.2019).
Kuva: Lasten ja nuorten säätiö / Sirkuksesta siivet elämään -hanke
