VANUPO osallisuuden harjoittelun välineenä

Kaksi nuorta naisoletettua työskentelevät tietokoneiden ääressä, toinen seisoo kuvajaa kohti ja toinen istuu selkä kuvaajaa päin. Huone on pimeä.

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO 2020-2023 konkretisoi tuoreen hallitusohjelman sisältöjä ja linjaa painopisteitä tulevina vuosina nuorten parissa tehtävälle työlle. Sen kautta voi EU-rahoitteisissa hankkeissakin tutustua nuorten kanssa siihen, miten hallituksen politiikkaan voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena niin hallitusohjelmalla, nuorisotyöllä yleensä kuin uusia avauksia ja kokeiluja tekevillä hankkeillakin on tavallisesti nuorten äänen esiin nostaminen ja aito osallisuuden vahvistaminen.

Sanahelinästä teoiksi?

Nuorten osallistaminen ja osallistumisen tukeminen ovat kaikkien huulilla, olipa kyseessä VANUPO:n taustalla olevat Nuorisolaki, EU:n viimeisin nuorisostrategia tai keväällä 2019 muodostetun hallituksen Osallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelma. Nuoret ovat vahvasti esillä eri politiikkatasoilla. Sanavalinnat kertovat jotain siitä, millaisia rooleja nuorille annetaan eri yhteyksissä.

Nuorisolain 1285/2016 mukaan ”viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.” (24 §)

EU:n nuorisostrategiassa 2019-2027 (European Commission 2018) nostetaan esiin hienoilta ja abstrakteilta kuulostavia painopisteitä kuten osallistaminen/ sitouttaminen (engagement), yhdistäminen (connect) ja voimaannuttaminen (empowerment). Tulevina vuosina komissio haluaa mm. vahvistaa nuorten osallistumista kansalaisyhteiskuntaan, demokratian toteuttamiseen, vapaaehtoistoimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteet ovat varmastikin kaikin puolin hienoja, mutta millaisen toiminnan kautta sanoja tehdään osaksi todellisuutta?

Suomen tuore Osallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelma (2019) nostaa osallistamisen esiin jo nimessään. Tämän lisäksi nuorten osalta pääteemoiksi on määritelty syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Hallitusohjelmassa huomioidaan lisäksi seuraavat nuoriin liittyvät asiat:

  • luodaan toimintamalli koulukuntoisuuden luotettavaan ja yksilölliseen arviointiin
  • tuetaan vähemmistöjä ja ehkäistään syrjäytymistä
  • edistetään nuorten työllistymistä ja mielenterveyttä
  • puututaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen
  • taataan nuorille tasapuoliset mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan tukeen Ohjaamo-toiminnassa
  • otetaan huomioon talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia.

Tämä listaus jää kuitenkin niin yleiselle tasolle eikä jäsennä Ohjaamo-mainintaa lukuun ottamatta juurikaan nuorisotyön toimintaa, että hallinto-ohjelmaa konkretisoivalle VANUPO:lle on suuri tarve.

Osallistamista vai osallistumista

Osallistaminen näyttää muodostuneen hallinnolliseksi ilmaisuksi, jolla tähdätään yksilöiden aktiiviseen osallisuuteen etenkin työmarkkinoilla mutta myös laajemmin hyvinvointiyhteiskunnan ja demokraattisen järjestelmän osana. Siisiäisen (2010) jaottelussa osallistamisella viitataan tilanteeseen, jossa ulkopuolinen taho on toimintaan motivoiva tekijä, mutta kohderyhmään kuuluvan myötävaikuttaminen on kuitenkin välttämätöntä. Osallistamiseen sisältyy aina tietty määrä vakuuttelua ja suostuttelua.

Taulukko 1. Erilaiset osallisuuden muodot (pelkistettynä Siisiäinen 2010, 11).

Vaikka nuoren elämässä on varmasti läsnä kaikkia Siisiäisen kuvaamia osallisuuden muotoja, ihanteellisessa tilanteessa omaehtoinen, itse valittu osallistuminen korostuisi. Kuten Tarja Juvonen (2013) kuvaa etsivää nuorisotyötä käsittelevässä tutkimuksessaan, aikuisuuden kynnyksellä nuoriin kohdistuu kuitenkin aina tietty määrä ulkopuolelta tulevaa kontrollia, joka liittyy esimerkiksi erilaisiin asiakkuuksiin ja kulttuurisiin odotuksiin. Syrjäytymisvaarassa oleva nuori joutuu usein neuvottelemaan valinnoistaan ja ehkä ympäristön mielestä liiasta passiivisuudestaan vieläkin enemmän läheisten ihmisten ja ammattilaisten kanssa.

Erityisesti herkässä nuoruuden elämänvaiheessa rajanveto tukemisen, kannustamisen ja mahdollistamisen tai toisaalta holhoamisen ja normatiivisen painostamisen välillä voi olla hiuksenhieno. Jotta johonkin toimintaan tai yhteisöön osallistuminen tuntuu nuoresta mielekkäältä, saattaa laajalla vaihtoehtojen valikoimalla, kavereiden suosituksilla, riittävällä pohdinta-ajalla, roolimalleilla ja yksittäisilläkin oikein asetetuilla sanoilla olla ratkaisevan suuri merkitys.

Jotain tarttis tehdä, kerro mitä!

Vaikka osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja on monia, myös virallisten vaikuttamiskanavien ymmärtäminen on hyödyllistä kaikille. Samaan aikaan kun nuoret ovat ennätyksellisen kiinnostuneita politiikasta, vain 15% nuorista osallistuu politiikkaan aktiivisesti (Pekkarinen & Myllyniemi 2019). Politiikan ja muiden vaikuttamiskeinojen ymmärrys edellyttää useiden yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ymmärtämistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa loppukesään 2019 mennessä Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO:on konkreettisia sisältöehdotuksia. OKM:n johtaja Henni Axelin (2019) on kuvannut sen sisällöillä olevan merkitystä seuraavilla tavoilla:

  • Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat. Millaisia välineitä ja rakenteita tarvitaan käytännön muutosten aikaansaamiseksi?
  •  Nuorisoalan osaamiskeskusten painopisteet määritellään. Mihin kysymyksiin nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua tukevien osaamiskeskusten pitäisi erityisesti paneutua seuraavan hallituskauden aikana?
  • Kehittämisrahoituksen kohdentaminen. Millaisiin kohteisiin arviolta 5 miljoonaa kehitysrahoitusta tulisi suunnata?

Valtion nuorisoneuvosto esittää omassa VANUPO-lausunnossaan, että ”nuorten poliittisen osallistumisen mahdollisuuksia tulee yhdenvertaistaa pitämällä huolta siitä, että koulutustasosta huolimatta nuorilla on tietopohjaa ja valmiuksia vaikuttamiseen. Tuodaan politiikkaa lähestyttävämmäksi kouluihin. Otetaan vakavasti nuorten ulkoparlamentaariset vaikutustavat ja viestit, samalla kuin kehitetään tapoja vaikuttaa edustuksellisessa demokratiassa. Tehdään yhteistyötä valtionhallinnon, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa osallisuuden edistämiseksi.”

Miten sinä ja toimintaympäristösi nuoret haluaisitte, että nuorten parissa tehtävää työtä kohdennettaisiin tulevina vuosina? Miten nuoret voisivat osallistua heitä koskevan toiminnan suunnitteluun aikaisempaa vahvemmin? VANUPO-lausunnon valmistelu voi toimia erinomaisena tutustumisen välineenä tähän vaikuttamisväylään ja uuden toimintaympäristön sanastoon. Samalla voidaan yhdessä nuorten kanssa harjoitella poliittista osallistumista.

Nuorisoyhteistyö Allianssin kesäkuun alussa järjestämä VANUPO-tiedotustilaisuus alkoi aurinkoisella nurmikolla tarjoilulla värikkäällä hedelmäsalaattiaamiaisella. Toivoa voisi, ettei aina tarvittaisi palohälytystä, että nuorten asiat siirtyisivät tähän tapaan kabineteista auringonpaisteeseen ja, vieläkin merkittävämmin, että nuoret pääsisivät itse osallistumaan heitä koskevaan keskusteluun.

Allianssi, monet muut järjestöt, kunnat ja virkamiehet tekevät pitkäjänteistä työtä nuorten näkökulman esiin nostamiseksi ja omaehtoisen osallistumisen vahvistamiseksi. Tehdään me EU-rahoitteisina hankkeina sama ja mietitään keinoja, miten omat nuoremme voisivat olla esimerkiksi VANUPO:n valmistelussa mukana!

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO:sta kaikille avoimen kuulemis- ja keskustelutilaisuuden 19.6. klo 10-12 Helsingissä. Lisätietoja: https://minedu.fi/tapahtumat/2019-06-19/keskustelutilaisuus-valtakunnallisesta-nuorisotyon-ja-politiikan-ohjelmasta-2020-2023 Tämän jälkeen aukeaa e-kysely, johon voi vastata elokuun alkuviikkoihin asti. VANUPO:n odotetaan astuvan voimaan 1.1.2019.

Lähteet:

Kuva: Unsplash.com

Kirjoittaja: Mai Salmenkangas

Mai Salmenkangas on sosiaalialan lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →