Kuntavaalikevään kynnyksellä yksi huolenaihe on nuorien osallistuminen demokratiaan äänestämällä. Huoli voi olla joltain osin turha, sillä nuorten asenteet demokratiaa kohtaan ovat myönteisiä ja nuoret arvostavat sitä. Vuoden 2018 nuorisobarometrissa todetaan, että nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja aktiivista toimintaa järjestössä tai nuorisovaltuustossa (Harrinvirta 2019, 122-123). Samaisessa barometrissa on tehty huomio, että nuorten politiikkakiinnostus on peräti ennätystasolla (Pekkarinen & Myllyrinne 2019).
Äänestäminen on kuitenkin vain pieni osa poliittisesta toiminnasta. Äänestäminen ohella myös nuorten usko ulkoparlamentaariseen vaikuttamiseen on kasvanut. Poliittista aktiivisuutta on esimerkiksi keskustelu hyvästä yhteiskunnasta arvoineen ja päämäärineen (kts. Tomperi & Piattoeva 2005, 253–254). Tällaisen määrittelyn kautta tarkasteltuna politiikka ei ole nuorelle erillinen kupla, vaan läpäisee koko elämän. Mutta millaista on nuorten ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen nykyisessä sosiaalisen median ja kansalaisaktivismin leimaamassa yhteiskunnassamme?
Mielenosoitukset demonstroivat osallisuutta
Aikuisiin verrattuna nuorisobarometrin lukujen valossa nuorten mielenosoituksiin osallistumisen aktiivisuus on moninkertaista. Harrinvirta (2019, 126) on koostanut nuorisobarometrin lukuja ja verrannut niitä iäkkäämmän väestön tietoihin. Hänen mukaansa viimeisen vuoden aikana mielenosoituksiin oli osallistunut aikuisista noin prosentti. Nuorien (alle 30-vuotiaat) vastaava luku oli 3-7 prosenttia, eli moninkertaisesti enemmän. Harrinvirta jatkaa toteamalla kuitenkin, että mielenosoituksiin osallistuminen on ennen kaikkea nuoruuteen liittyvä ilmiö, ja pääsääntöisesti taipumus osallistua mielenosoituksiin lientyy aikuisiällä.
Nuorempien aikuisten mielenosoituksiin osallistumisen aktiivisuus kertoo joka tapauksessa halusta osallistua ja vaikuttaa sitä kautta yhteiskuntamme ja maailman ajattelutapoihin. Viime aikoina etenkin huoli ilmastonmuutoksesta on aktivoinut nuoria mielenilmauksiin. Greta Thunberg aloitti ilmastolakkonsa 20. elokuuta 2018 yksin Ruotsin parlamenttitalon ulkopuolella. Reilun vuoden jälkeen Time-lehti valitsi 16-vuotiaan Thunbergin vuoden henkilöksi. Samoihin aikoihin 20.9.2019 nuoret lakkoilivat noin 2500 tapahtumassa yli 150 maassa. Vuodessa ilmastolakosta oli tullut käsite, ja yksittäisen nuoren ilmastoprotesti oli kasvanut valtavaksi globaaliksi 7,6 miljoonan ihmisen liikkeeksi (Kiviniemi 2019, Ifrain 2019).
Ilmastolakon kaltainen laaja liikehdintä viittaa vahvasti siihen, että ainakin osa nuorista on vahvasti poliittisesti aktiivisia ja haluaa tehdä näkyväksi ajatteluaan. Samalla se kertoo tapahtumaistetusta, projekteittain organisoituvasta osallisuudesta, joka yhdistää samankaltaisten asioiden edistämisestä kiinnostuneita ja suuntaa heidän energiaansa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Näissä osin ala-ikäisissä nuorissa piilee vahva halu osallistua oman tulevaisuutensa rakentamiseen jopa jo ennen äänestysiän saavuttamista.
Kuluttaminen ja kuluttamattomuus ovat osallisuutta vaikuttamiseen
Suomalaisen punkin konkari Maukka Perusjätkä sanoitti osuvasti nuorisokulttuuria ”vaatteet on mun aatteet” -sloganilla. Aikanaan rohkea ja kekseliäskin pukeutuminen ja hiustyyli demonstroivat aatetta ja aiheuttivat samalla sydämentykytystä aikaisemmille sukupolville. Vaatteet ja muu kuluttaminen ovat edelleen osa nuorisokulttuuria ja omien aatteiden esille tuomista. Yksi vaikuttamisen tapa on boikotointi, jolla pyritään pakottamaan kohde muuttamana esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa.
Viimevuosina ympäristötietoisten nuorien boikotoinnin kohteena ovat olleet muun muassa ns. pikamuotiin nojaavat yritykset, jollaisiksi on nimetty esimerkiksi nopeasti vaihtuviin mallistoihin nojaavat vaateketjut H&M, Zara, Mango ja Vero Moda. Kritiikkiä on kohdennettu mm. kierrättämisen puutteeseen, koko logistiikkaketjun aiheuttamaan painavaan hiilijalanjälkeen ja tuotteista irtoavien mikrokuitupäästöjen suureen määrään (Asikainen 2018). Myös nuorisobarometrissä (Pekkarinen & Myllyrinne 2019) näyttäytyy voimistuva yhteiskunnallinen vaikuttaminen osallistumalla tuoteboikotteihin. Harrinvirta (2019, 127) tekee huomion, että peräti 57% nuorista pitää ostopäätöksiä tehokkaana vaikuttamisen keinona.
Boikotointi voidaan nähdä luonteeltaan poliittisena vaikuttamisena. Vaikka boikotti ei kohdennu välttämättä suoraan yhteiskuntaan, se voi olla hyvinkin tehokas muutosvoima. Boikotoinnin teho piilee osallisuudessa ja siitä kasvavassa joukkovoimassa. Mitä useampi nuori boikotoi esimerkiksi tiettyä tuotetta, brändiä tai valmistajamaata sen suuremaksi poliittisestikin vaikuttavaksi toiminnaksi kannanotto kasvaa.
Vaikuttamista kotisohvalta
Sekä ilmastolakko että eettinen kuluttaminen saavat voimaa sosiaalisesta mediasta. Vaikuttaa siltä, että uudet mediat ja nuorten monipuolisen taidot sen hyödyntämiseen ovat nousseet yhä keskeisemmäksi politiikkaankin kiinnittyvän keskustelun areenaksi. Vaikuttamistyötä voi tehdä älylaitteilla helposti missä vain ja juuri nuoret osaavat hyödyntää ketterästi sosiaalisen median voimaa. Nuorisobarometrin mukaan nuoret näkevätkin poliittisen keskustelun sosiaalisessa mediassa ja eri nettifoorumeilla yhä tehokkaampana vaikutuskeinona (Harrinvirta 2019, 126). Monesti keskustelu saattaa olla esimerkiksi käytettyjen käsitteiden, havaittujen erimielisyyksien ja käytyjen kiistojen kautta vahvaakin vaikuttamistyötä, joka muuttaa ajatustapoja ja toimintamalleja.
Kotisohvan uumenissa voidaan generoida myös vaikkapa eduskunta-aloitteita. Yksi vahvistuva vaikuttamisen tapa on poliittisten vetoomusten tekeminen ja allekirjoittaminen. Tässä etenkin nuoret ovat selkeästi aktiivisempia kuin aikuiset. Aikuisista yli 20 prosenttia, viime vuosien aikana noin kolmannes, on allekirjoittanut edeltävän vuoden aikana vetoomuksen tai adressin. Nuorissa tällainen aktiivisuus on ollut jatkuvasti aikuisia korkeampi ja on tällä hetkellä asettunut 44 prosenttiin (Harrinvirta 2019, 126). Tätä kirjoitettaessa kansalaisaloite.fi -palvelussa on yli tuhat aloitetta, joista eduskuntaan on toimitettu 43.
Ulkoparlamentarismin energia tulee kansalaisaktivismista
Tässä blogissa esitetyt ulkoparlamentaristiset nuorten suosimat vaikuttamisreitit nojaavat vahvasti aktivismiin. Taustalla on etenkin sosiaalisen median välineitä hyödyntävä viestintä, joka muuntuu nuorten keskuudessa toiminnaksi. Tämän aktivismin tukeminen on tärkeää, sillä se luo samalla pohja myös parlamentaristiselle vaikuttamiselle. Parhaimmillaan omissa sosiaalisen median kuplissaan, omassa kaupunginosassaan, harrastuspiirissään tai muissa omissa viiteryhmissään vaikuttaminen vahvistaa nuorten itsetuntoa ja luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Yhteiskuntamme nojaa siihen, että kansalaiset äänestävät aktiivisesti, jolloin edustuksellinen demokratia voi toimia hyvin. On myös uhka, että mikäli uusia sukupolvia ei saada politiikkaan mukaan, puolueiden kyky toimia kansalaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden välisenä sillan rakentajana heikkenee. Harrinvirta (2019, 122-123) näkee tämän luovan jopa uhkan demokraattisen järjestelmän oikeutuksen rapautumiselle.
Aktivismin vaaliminen on noussut esille myös nuoriin kohdistuvissa osallistamisen toimissa. Yhteisöiden rakentaminen ja lähiyhteisöihin vaikuttaminen on kiinnostanut nuoria. Sitran tuoreessa Suomalaiset kansalaisvaikuttajana -julkaisussa (Ojajärvi 2020) tunnistetaan useita erilaisia vaikuttamisen motiiveja sekä myös keinoja eri tavin motivoituneiden innostamiseen. Kaikista aktiivisempien nuorten motivoinnin lähteet ovat Sitran julkaisussa hyvin samankaltaiset, joita Osuma-hankkeen tulosseminaarin keskusteluissa yhteisökehittäjä Pauliina Seppälä ja Helsingin kaupungin yöluotsi Salla Varius toivat esille (Osuma 2020). Aktiivisimpia motivoi yleisen hyvän edistäminen esimerkiksi vapaaehtoistyön muodossa ja myös projektien, yhdistysten perustamisen, kansalaisaloitteiden ja muun monipuolisen aktivismin rakentamisena. Toiminnan mahdollistamiseksi on tarjolla avoimia alustoja, joille nuoret voivat rakentaa itse haluamaansa toimintaa. Seppälä (Osuma 2020) toteaa kuitenkin, että ”Yksi ongelma on osallistumisen mahdollisuuksien rakentaminen ylhäältä alas silloin kun systeemille sopii”. Nuorten osallisuutta halutaan rajata ja säädellä, eikä välttämättä osata ottaa vastaan nuoria aatteineen ja projekteineen sellaisella tavalla kuin he haluavat toimia. Varsta (Osuma 2020) jatkaa Seppälän ajatusta muistuttamalla, että jokainen sukupolvi haluaa luoda jotakin itsensä näköistä uutta.
Nuoren tukemisessa aktiiviseksi vaikuttajaksi kasvamisessa voi olla hyödyksi myös Ojasalon (2020, 25) ajatukset aktiivisen vaikuttajan motivoinnista. Tärkeäksi nousee yhteiskunnallisten epäkohtien esille tuominen. Lisäksi on tärkeää korostaa mahdollisuutta päästä mukaan vaikuttavien ihmisten yhteisöön. Nämä tukevat nuoren identiteetin vahvistumista aktiivisena ja rakentavana toimijana. Nuoren orastavan oman näkemyksen esille tuomisen kannustaminen on herkkäsarvisen kanssakulkijan taitolaji.
Valtakunnallisia nuorten osallisuuden erilaisia kulttuuri- ja liikuntataustaisia menetelmiä kehittäneiden hankkeiden solmukohtana toimiva Osuma-koordinaatiohanke on koonnut vuoden 2014-2020 kokemuksiin perustuvia toimenpidesuosituksia päättäjille (Halonen 2020). Yksi suorituksista on tukea sitä, että osa nuorista kehittyy osallistujasta osallistajaksi. Nuorten rohkaiseminen osallistumaan ja ottamaan myös vastuuta luo positiivisen lumipalloefektin, jossa aktivoitunut nuori aktivoi myös muita nuoria mukaan.
Lähteet
- Asikainen, J. (2018) Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään. Yle uutiset 12.8.2018.
- Halonen K. (2020). Toimenpidesuositukset päättäjille – Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 57, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
- Harrinvirta, M. (2019) Nuoret kansanvallan suunnannäyttäjinä. Onko suomessa näkyvissä demokratiasta vieraantumista? Teoksessa Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja nro 216. Helsinki.
- Ifrain, U. (2019) Greta Thunberg is leading kids and adults from 150 countries in a massive Friday climate strike. Vox 20.9.2019.
- Kiviniemi, H. (2019) Näin Gretan ilmastolakosta kasvoi globaali someilmiö – Ylen vuorovaikutteinen tarina auttaa ymmärtämään datan merkitystä. YLE-uutiset 19.12.2019.
- Ojajärvi, A., Tuomisto, T., Olkkonen, J. & Tikkanen, S. (2020) Suomalaiset kansalaisvaikuttajina. Kuinka edistää osallisuutta ja osallistumista 2020-luvulla? Sitran selvityksiä 166.
- Osuma (2020) Muiden osallisuuden tukijaksi: osallistujasta osallistajaksi. Hankesadon korjuu ja puinti -webinaari keskustelijoina Halonen K., Seppälä, P & Varius, S. 4.11.2020 Metropolia ammattikorkeakoulu, Osuma-hanke.
- Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) (2019) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Nuorisotutkimuseuran julkaisuja nro 216. Helsinki.
- Tomperi, T. & Piattoeva, N. (2005) Demokraattisten juurten kasvattaminen. Teoksessa Kiilakoski, T., Tomperi T. & Vuorikoski, M. (toim.) Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino, 247–286.
Kuva: Markus Spiske on Unsplash
