Somen kautta hankkeista yhteys nuoriin?

Keskellä näkyy kasi pitämässä kännykkää, ympärillä muita ihmisiä kännyköillä

Nuoret kokeilevat ensimmäisinä sosiaalisen median uusimpia trendejä ja ovat perillä netin viimeisimmistä ilmiöistä. He ovat syntyneet digitaaliseen aikakauteen ja osaavat toimia luontevasti sosiaalisen median eri ympäristöissä. Tämä tekee nuorten tavoittamisen sosiaalisessa mediassa haastavaksi.

Sosiaalialan opinnäytetyössämme, “Kuinka nuoret tavoitetaan sosiaalisessa mediassa?”, tarkastelimme, miten Osuman koordinoimissa hankkeissa on pyritty saavuttamaan nuoret hankkeiden some-kanavien äärelle. Päämääränämme oli selvittää, millaisia hyviä käytäntöjä Osuman hankkeissa on jo käytössä ja kuinka sosiaalista mediaa voisi hyödyntää hankkeissa vielä paremmin. Seurasimme hankkeita Facebookissa ja Instagramissa.

Paikannettuja hyviä käytäntöjä

Huomasimme, että Osuman koordinoimilla hankkeilla on sosiaalisessa mediassa käytössään jo useita hyviä käytäntöjä. Hankkeiden Facebook-sivuilla suosituimmiksi nousivat videojulkaisut. Erityisesti videot, joissa nuoret itse esiintyivät, saivat useita jakokertoja – ja monet niistä jopa tuhansia näyttökertoja. Instagramissa eniten tykkäyksiä julkaisuille keräsivät hankkeet, jotka tekivät päivityksiä useammin kuin kerran viikossa ja joiden profiili oli selkeä sekä yhtenäinen.

Hankkeissa hyödynnettiin luontevasti samanlaisia ilmaisutapoja, joita nuoret itsekin sosiaalisessa mediassa käyttävät. Niitä olivat muun muassa kuvat, videot, #hashtagit, emojit ja giffit. Myös muutaman hankkeen Facebook-sivuilta löytyvä chat-keskustelumahdollisuus kertoi siitä, että hankkeissa oli perehdytty nuorten maailmaan.  Nuoret haluavat nykyään huolehtia sosiaalisessa mediassa paremmin yksityisyydestään ja tämä näkyy yksityisten keskustelualustojen suosion kasvamisena.

Hyvänä käytäntönä pidimme lisäksi nuorten tekemien julkaisujen jakamista ja niistä tykkäämistä hankkeiden sosiaalisen median tileillä. Tämä viestii nuorelle, että hänen toimintansa sosiaalisessa mediassa on kypsää ja asianmukaista. Toisaalta myös hankkeet voivat tällä tavoin ilmaista, että toivoisivat some-sivuilleen nuorilta vastaavanlaisia päivityksiä jatkossakin.

Herää kysymys some-strategioista

Panimme merkille, että sosiaalisessa mediassa on vielä paljon potentiaalia, joka hankkeilta jää hyödyntämättä. Mielestämme suurin haaste vaikuttaa olevan se, että hankkeet eivät hyvistä käytännöistään huolimatta saavuta sosiaalisessa mediassa itse nuoria. Facebookissa ja Instagramissa hankkeiden seuraajakunta oli verrattain pieni ja se koostui lähinnä nuorten parissa työskentelevistä ammattilaisista.

Jäimmekin pohtimaan, mitä tavoitteita hankkeilla sosiaaliseen mediaan liittyen oikeastaan on. Miksi hankkeet käyttävät Facebookia tai Instagramia? Ketä sosiaalisessa mediassa pyritään tavoittamaan? Nuoria vai aikuisia?

Erityisesti hankkeiden Facebook-päivitykset näyttäytyivät pääasiassa työskentelystä informoimisena sekä nuorten kanssa hyödyllisten työmenetelmien jakamisena toisille ammattilaisille. Hankkeiden viestimisestä sosiaalisessa mediassa tulikin tämän takia mielikuva, että somea käytetään niissä pitkälti vain toiminnasta tiedottamiseen ja sen näkyväksi tekemiseen, eikä aitoa kohtaamista nuorten kanssa välttämättä edes tavoitella.

Ideoita somen haltuunottoon

Jos nuoret kuitenkin halutaan tavoittaa hankkeissa sosiaalisen median kautta, ajankohtainen kysymys on, millä keinoin hankkeet olisivat helpommin lähestyttävissä nuorten näkökulmasta. Voisivatko työntekijät esimerkiksi ottaa sosiaalisessa mediassa käyttöön henkilökohtaisen työprofiilin, hankkeen yhteisen profiilin sijasta?

Yksi keino olisi myös nuorten ajatusten ja toiveiden aito huomioiminen ja heidän työlleen tunnustuksen antaminen. Voisiko nuoria palkata hankkeisiin työskentelemään sosiaalisen median parissa? Tällöin hankkeiden some-kanavilla vaikuttaisivat ne, joilla olisi jo valmiiksi ensi käden tietoa siitä, mikä milloinkin on nuorten keskuudessa “in”.

Hankkeiden näkökulmasta somea käytetään työvälineenä, mutta nuorille se kuitenkin näyttäytyy vapaa-ajanviettopaikkana. Tämä on tärkeää huomioida hankkeissa. Olisiko julkaisujen hyvä olla rentoja, vapaa-aikaan suunnattuja ja mukaansatempaavia? Tärkeintä olisi joka tapauksessa herättää nuorten kiinnostus ja huomio. Yhtenä keinona voisivat olla esimerkiksi nuorten suosimat, somessa käytetyt, lyhyet videot, jotka näkyvät vuorokauden ajan, kunnes poistuvat. Ehkä kyseistä kommunikointitapaa voisi hyödyntää hankkeissakin.

Kaiken kaikkiaan sosiaalinen media on jatkuvasti muuttuva alusta, jossa nuoret käyttäjät toimivat edelläkävijöinä. Nuorten tavoittaminen sosiaalisen median avulla vaatiikin hanketyön ammattilaisilta aktiivisuutta ja säännöllistä panostamista ajan hermolla pysymiseen.

Kirjoittajat: Roosa Kukkonen & Riina Vikström
Kuva: Robin Worrall / Unsplash

Kirjoittajat ovat tehneet opinnäytetyön Osuman tilauksesta. Opinnäytetyössä tarkastellaan sosiaalista mediaa sosiokulttuurisen innostamisen ja osallisuuden näkökulmista. Tarkastelussa keskitytään erityisesti kartoittamaan, kuinka sosiaalista mediaa hyödynnetään nuorten tavoittamisessa opinnäytetyön tilaajan, Osuman, koordinoimissa hankkeissa. Opinnäytetyössä tuodaan esille Osuman hankkeissa jo käytössä olevia hyviä toimintatapoja sekä lisäksi ehdotetaan uusia näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseksi työkaluna. 


Lue koko opinnäytetyö täällä: https://www.theseus.fi/handle/10024/155394

Kirjoittaja: Vierailija

Julkaisun on tehnyt Osuma-blogin vieraileva kirjoittaja.

Lisää julkaisuja kirjoittajalta →