Argentiinassa julistettiin kolmen päivän mittainen suruaika Maradonan muistoksi. Jalkapallosankari on yhdistänyt kansan juhlahetkissä ja myös surussa. Tämä on näkynyt myös Diegon n. 1,8 miljoonan dollarin vuosipalkassa (Kelly 2020). Vertailun vuoksi maailman parhaana jalkapallon pelaaja naisena palkitun Ada Hegerbergin vuosipalkaksi on arvioitu yli 400 000 euroa (Hirvonen 2020). Urheilukentällä erot sekä tyttöjen ja poikien että miesten ja naisten urheilutoiminnan arvostuksessa ovat monella tapaa yhä voimissaan.
Sukupuolen mukaisella jaottelulla on pitkä historia. Vuonna 1876 perustettiin Gymnastikföreningen för fruntimmer i Helsingors, joka oli perustettaessa pohjoismaiden ensimmäinen voimisteluseura. Tuolloin miesten kanssa kilpailtiin samassa sarjassa. Uusi vuosisata alkoi naisurheilun kannalta lupaavasti, kun vuonna 1900 naiset saivat ensimmäisen kerran kilpailla olympialaisissa Pariisissa. Vuosikymmenien saatossa myös naisille avoimien lajien määrä on pikkuhiljaa lisääntynyt ja vuonna 2012 kaikki kansalliset olympiakomiteat lähettivät naisurheilijoita olympialaisiin (Krum 2020, 4-5). Matka on ollut pitkä ja jatkunut urheilijasukupolvelta toiselle. Tähtäimenä on ollut naisurheilun nostaminen esille tärkeällä foorumilla.
Tässä blogissa kuljetaan tästä liikuntakentän suuresta kuvasta kohti pienempää päätyen yläasteen koululiikunnan pukuhuonekäytänteisiin. Pohdin, miltä tyttöjen ja poikien jako näyttää tällä hetkellä yläasteliikunnan valossa. Yläasteikä on kiinnostava elämänvaihe nuoren liikuntaharrastuksen ylläpitämisen ja myös sukupolijaottelun rakentamisen näkökulmista. Onko niin, että koululiikunta uusintaa samoja sukupuolittuneita jakoja, jotka näkyvät urheilukentällä laajemmin ja myös kilpaurheilussa?
Uusi sukupolvi – hiipuva muutos?
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa (Hakanen ym. 2019, 30) selvitettiin sitä, miten 10-29 -vuotiaat lapset ja nuoret näkevät ja kokevat sukupuolten ja muiden ryhmien välisen erottelun liikunnan harrastamisessa. Noin 80 prosenttia kaikista vastaajista katsoo, että tyttöjen ja poikien tulisi liikkua yhdessä tai ettei sukupuolella ole liikunnan harrastamisessa väliä. Lasten ja nuorten vastaukset haastavat näkemään liikunnan harrastamisen yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon kenttänä, jossa erottelut tulevat aivan muualta kuin nuoren sukupolven arvo- ja asennemaailmasta. (Hakanen ym. 2019, 30).
Keskustelin muutaman alle 20-vuotiaan lähiympäristöni nuoren naisen kanssa heidän liikuntamuistoistaan peruskoulussa. Erityisen paljon keskustelimme siitä, miten yläasteen liikunta näyttäytyi tyttö-poika jaottelun näkökulmasta.
Ala-asteella tytöt ja pojat olivat olleet yhdessä ja toiminnan ytimessä oli kaikille sopivat liikunnalliset pelit ja leikit. Polttopallo nousi yhdeksi mukavaksi lämmittelylajiksi ja sukupuolta ei nostettu esille keskusteluissa. Sitten yhtenä päivänä elokuussa yläasteelle siirryttäessä asiat muuttuivat. Piti valita naisen tai miehen vetämä liikuntatunti. Ja spontaanisti valittiin se ryhmään, johon muutkin oma oletettua sukupuolta kuuluvat menivät.
”Sali jaettiin verholla kahtia. Verhon takana pojat tekivät omia ”rajuja” lajejaan ja omalla puolellamme verhoa telinevoimisteltiin. Sitten myöhemmin kerrottiin, että voi mennä myös poikien pariin, jos haluaa, mutta eihän siihen yksikään teinikäinen tyttö mennyt. Siitä olis kyllä tullut välkällä kysymyksiä”.
Sukupuoleen pohjautuva lajittelu tuntui nuorista luontevalta — yhtä luontevalta kuin paluu sekaryhmään jälleen lukiossa. Samalla jaottelu kuitenkin tapahtui myös toiminnan tasolla. Verhon takana pojilla oli enemmän joukkuelajeja. Oli salibandya, jalkapalloa ja koripalloa. Tyttöjen puolella sen sijaa suosittiin yksilölajeja: taitovoimistelua, kaunoluistelua ja tanssia. Yksilö- ja ryhmäliikunnan poikkeus oli ulkoliikunta. Tapaamani nuoret naiset muistelivat ilolla hetkiä, jolloin oli suunnistettu poikien kanssa metsässä yhdessä. Etenkin poikavaltaisilla luokilla olleet tytöt olivat iloisia saadessaan olla oman luokan poikien kanssa eri luokilta kerättyjen vieraammaksi jääneiden tyttöjen sijasta.
Yhteiset tavoitteet sukupuolimausteilla
Opetushallitus (2020) sanoittaa peruskoulun liikuntatoiminnan tavoitteita muun muassa näin: ” Suotuisaa motivaatioilmastoa, eli oppitunnilla vallitsevaa psyykkistä ilmapiiriä, edistää esimerkiksi joukkueiden muodostaminen siten, että perusteena ei ole oppilaiden koko, taito, kuntotekijät tai sukupuoli. Näin voidaan vähentää sosiaalista vertailua liikuntaryhmän sisällä ja toisaalta tuetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Pohdin nuorten kanssa liikunnan tavoitteita. Tuon salia jakavan verhon molemmilla puolilla toteutettiin samaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmassa arvioinnissa korostuivat sosiaaliset taidot ja ryhmähengen nostattaminen. Ja jokaisen omanlaisen kehon liikunnallisen kehittämisen tavoite. Silti suunnitelma oli kääntynyt pojilla joukkuelajeiksi ja tytöillä yksilölajeiksi ja leikin ja pelailun sijaan henki oli muuttunut vahvan kilpailulliseksi. Samalla se suosi niitä, jotka olivat jo nuorena aloittaneet eri liikuntaharrastuksia ja mikäli omat harrastukset eivät sattuneet yksiin koululiikunnan kanssa tuli vahva olo siitä, että ei kelpaa eikä ole hyvä liikkuja.
Pukuhuone jaottelun ytimessä
Usein nuoren on toisinaan hämmästyttävänkin helppoa löytää hankaluuksia järjestelmistä, organisaatioista ja meistä aikuisista. Kuitenkin yläasteikä on herkkä kasvuvaihe, jossa suhtautuminen omaan kehoon on usein hämmentynyt. Liikuntaa varjosti pukeutumiset ja riisumiset ja pakollinen peseytyminen. Kipupisteeksi paikantuikin yksiselitteisesti pukuhuone.
”Siinä yläasteella me rakennettiin pukkarikulttuuri, jossa kukaan ei uskalla ottaa vaatteita pois ja vaihtaa liikkavaateita tavallisiin. Me korvattiin suihku kastamalla hiukset lavuaarissa, ettei ope motkota.”
Vaatteita vaihdettiin yleiseensä etukäteen vessoissa tai liikuntatuntiin oltiin varauduttu jo kotona laittamalla kouluvaatteiden alle liikuntavaatteet, pukuhuoneiden koettiin voivan olla ihan hyvin sekapukuhuoneitakin
Sukupuolien tiukka jaottelu liikunnan alueella tytöiksi ja pojiksi on erityisen haastavaa sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvien sateenkaarinuoren näkökulmasta. Liikuntatunneilla ongelmalliseksi ja ahdistavaksi on koettu tarkan sukupuoleen perustuvan jaon ohella suihku-, pukuhuone- ja wc-tilat, joissa sateenkaarinuoret voivat kokea tuvattomuutta tai epämukavuutta pelätessään seksuaalisen suuntautumisensa paljastumista (kts. Berg &Kokkonen 2020a, Norrgrann 2020). Opettajat tunnistavat sukupuolittuneita puhetapoja, ja toisaalta kokivat parhaiksi tavoiksi edistää seksuaali- ja sukupolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa liikutatunneilla asennekehittämisellä sekä sukupuolineutraaliudella (Berg & Kokkonen 2020b).
Oivallusten kautta kohti tasa-arvoisempaa liikuntakulttuuria
Näin joulun alla På samma linje -hankkeessa tarjoillaan anteliaasti monipuolisia välineitä ja keinoja aiempaa tasa-arvoisempaan liikuntaan. Tarjolla on roppakaupalla käytännön ehdotuksia kaikille kutsuvalta tuntuvan liikuntatoiminnan edistämiseksi. Tarjolla on opaskirjoja, testejä ja harjoitteita, joiden kautta voi reflektoida omia ja ryhmän ajatuksia sekä etenkin maahanmuuttajatyttöjen tasa-arvoisen kohtaamisen vinkkejä ”Do’s and Don’ts” -listalla (Krum 2020, Norrgann 2020, På sama linje 2020a&b,).
Voisiko olla niin, että itse liikunnan keskeinen ”mörkö” ei-liikkuville ei ole itse liikunta vaan pikemminkin liikunnan muuntuminen pikkuhiljaa yhteisestä leikistä sukupuolijaottelun leimaamaksi vakavammaksi suorittamiseksi sekä siihen liittyen kovasti pohdituttava pukuhuonekulttuuri. Löytyisikö På samma linje – materiaaleista avaimia sekaryhmien normalisoitiin tähtäävän asennemuutoksen edistämiseen — kohti sellaista arkea, jota nuoret toivovat.
Lähteet
Berg, P. & Kokkonen, M. (2020a). ”Et olis sekaryhmät, unisex-pukuhuone ja et opettajia olis jotenkin perehdytetty asiaan”: sateenkaarinuoret, koululiikunta ja liikuntaharrastukset. Kasvatus ja aika, 14 (3), 43-59. DOI: 10.33350/ka.87202. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/87202/56325
Berg, P. & Kokkonen, M. (2020b). ”Ei tehdä mitään numeroo”: heteronormatiivisuus ja sukupuolen moninaisuus liikunnanopettajien puhetavoissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista oppilaista. Kasvatus, 51 (3), 343-355.
Hakanen, T, Myllyniemi, S & Salasuo,M (toim.) 2019. Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf
Hirvonen, H. 2020. Naisjalkapalloilijoiden palkat ovat kasvussa, mutta enemmistö ei tienaa jalkapallosta riittävästi elääkseen – osa maailman huipullakin esiintyvistä jää yhä täysin ilman korvauksia. YLE-uutiset 2.5.2020. https://yle.fi/urheilu/3-11332801
Kelly, R. 2020. What is Diego Maradona’s net worth and how much does the former Argentina star earn? goal.com uutiset 24.5.2020. https://www.goal.com/en-bh/news/what-is-diego-maradona-net-worth-how-much-former-argentina/mxtux7ln2ylq1okkrwpx2swyf
Krum, T. (toim.) 2020. Kvinnlig kraft i idrott – mot en jämställd idrott. På samma linje -hanke, Luckan & Finlands Svenska Idrott. https://sammalinje.fi/kvinnlig-kraft-i-idrott-mot-en-mer-jamstalld-idrott/ saatavilla myös suomeksi https://sammalinje.fi/naisten-voima-urheilussa-kohti-tasa-arvoisempaa-urheilua-suomenkielinen-versio/
Norrgrann, S. 2020. Föreningsarbete mot sexuella trakasserier. Luckan & Finlands Svenska Idrott. https://sammalinje.fi/foreningsarbete-mot-sexuella-trakasserier/
Opetushallitus 2020. Liikunnan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6 ja 7-9. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-oppimisymparistoihin-ja-tyotapoihin-liittyvat-tavoitteet
På samma linje 2020a. Do’s and Don’ts” – Tips på hur inkludera invandrarkvinnor i idrotten! Luckan ja Finlands Svenska Idrott. https://sammalinje.fi/3276-2/
På samma linje 2020b. Jämställdhet och likabehandling inom idrott. Luckan ja Finlands Svenska Idrott. https://sammalinje.fi/jamstalldhet-och-likabehandling-inom-idrott/
Vähäsarja, S.2018 Tutkija: Tyttöjen ja poikien erilliset liikuntatunnit ovat jäänne, jota mikään tutkimus ei tue, ja osa perusteluista on jopa säälittäviä. YLE uutiset 6.4.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10145964
Kuva: Alyssa Ledesma, Unsplash.com
